Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Yhdysvaltojen Venäjä-suhteiden uudelleen käynnistäminen sisältää mahdollisuuden, että Natoon liittyminen saattaa vaikeutua.
Aaltolan mukaan Yhdysvallat todennäköisesti pitää huolta olemassa olevista liittolaissuhteistaan, eli tuki Natolle jatkuu.
– Naton alueen turvallisuus on varmasti yksi keskeinen kulmakivi Yhdysvalloille mahdollisissa neuvotteluissa Venäjän kanssa. On mahdollista, että siihen liittyen tilanne jäädytetään Euroopassa ja luovutaan osittain ajatuksesta, että Euroopan valtiot saavat itse päättää turvallisuusratkaisunsa, Aaltola sanoo.
Hän uskoo, että Baltian maiden Nato-jäsenyydestä pidetään kiinni, mutta Suomen ja Ruotsin Nato-optio voi olla vaarassa poistua.
Suomen entinen pääministeri, kansanedustaja Alexander Stubb (kok.) kirjoitti vastikään Financial Times -lehden kolumnissaan pelkäävänsä, että Yhdysvaltojen presidentiksi valittu Donald Trump solmii Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ”diilin”, jolla estetään Naton laajentuminen. Stubbin mukaan tällainen sopimus jättäisi Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiseen tyhjiöön.
Aaltolan mielestä Stubbin huolestunut pohdinta on aiheellista, sillä vallanvaihtoon Yhdysvalloissa liittyy arvaamattomuustekijöitä ja transatlanttinen suhde on vielä kysymysmerkki.
Kiihoke tehdä diilejä Euroopan kanssa
Aaltolan mukaan Trumpin hallinnossa on selvästi näkemystä, että Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteluista tulee tiukat ja että Venäjältä vaaditaan enemmän kuin Barack Obaman käynnistäessä suhteet uudelleen tultuaan presidentiksi vuonna 2008.
– Silloin resetiä painettiin ilman, että Venäjältä vaadittiin mitään myönnytyksiä, ja Trumpin hallinnossa on tahoja, jotka ovat kritisoineet tätä tapaa, Aaltola sanoo.
Aaltolan mukaan Trumpin hallinnosta tulee taloudellisesti motivoitunut. Taloudellisessa mielessä Venäjän merkitys on vähäinen Yhdysvaltojen kannalta.
– Euroopan unioni on vielä maailman vahvin markkina-alue, ja siinä on kiihoke Yhdysvalloille tehdä diilejä Euroopan kanssa.
Hän arvelee, että Yhdysvallat tulee neuvottelemaan Euroopan unionin kanssa hyvin tiiviisti. Yhdysvalloilla on halua päästä Euroopan markkinoille ja luoda taloudellista kasvua ja työpaikkoja omille kansalaisilleen, mikä motivoi Yhdysvaltoja.
– Kyllä Venäjä joutuu tekemään aikamoisia myönnytyksiä, jos se haluaa saada Yhdysvaltoja lähemmäs itseään. Esimerkiksi Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen jäädyttäminen vaatii Venäjältä isoja myönnytyksiä ja onko Putin niihin valmis, Aaltola pohtii.
– Venäjä joutuisi lupaamaan turvallisuutta erityisesti raja-alueittensa Nato-maille. Tämä on se pallopeli. Ja ei-Nato-maat, jotka ovat raja-alueella, eli Suomi ja Ukraina, niistäkin varmasti isossa diilissä neuvoteltaisiin.
Venäjä taloudellisesti riippuvainen Kiinasta
Trump on ottanut päävastustajikseen Kiinan sekä Isiksen ja terrorismin. Aaltola uskoo, että Trumpin hallinto ymmärtää, että Euroopan unioni on ollut Yhdysvaltojen kaikkein aktiivisin tukija terrorismin vastaisessa kamppailussa.
– Venäjä joutuu aika paljon lupaamaan, että siitä tulisi tärkeämpi liittolainen esimerkiksi Lähi-idässä islamistista terrorismia vastaan.
Kiinan osalta Venäjä saattaa pystyä tarjoamaan enemmän Yhdysvalloille kuin terrorismin vastaisessa taistelussa.
– Venäjä on tullut taloudellisesti riippuvaisemmaksi Kiinasta, joten kysymys kuuluu, onko Venäjällä mitään mieltä lähteä kovistelemaan Kiinaa Yhdysvaltojen kanssa.
Vaikka Trumpin hallinto tarjoaa Venäjälle neuvottelumahdollisuutta, niin tilanne on Aaltolan mielestä aika lukkiutunut ja Venäjän mahdollisuus peruuttaa siltä linjalta, jolle maa on lähtenyt, on vaivalloista.
– Ei tilanne ole radikaalisti muuttunut Obaman ajoista. Trump vain ei ole arvo-ohjautuva poliitikko. Hän ei mieti liberaaleja arvoja ja demokratiaa liittolaisuussuhteita solmiessaan, vaan hän pohtii, miten Yhdysvallat saa tehokkaasti omia päämääriään toteutetuksi vaikkapa terrorismin vastaisessa kamppailussa tai suhteessa Kiinaan. Sillä on valttikortit, kuka pystyy lupaamaan eniten. Näillä näkymin kyllä Eurooppa on se, joka pystyy lupaamaan aika paljon ja jolla on perinne auttaa Yhdysvaltoja. Venäjällä ei sitä niinkään ole, Aaltola toteaa.
Britannia ei ole riittävä voimavara
Aaltola ei usko, että Trump valitsisi Britannian Euroopan sijaan, vaikka Yhdysvalloilla onkin erityissuhde Britanniaan ja Brexit saattaa lähentää maita entisestään. Aaltolan mukaan Britannia ei ole yksinään riittävä voimavara Yhdysvalloille.
– Jos Euroopan maissa puolustukseen satsataan enemmän, niin kyllä Yhdysvalloilla, joka on maailman suurin puolustustarvikkeiden viejä, on paljon intressejä Euroopassa, Aaltola hymähtää.
Aaltola arvioi, että Eurooppa pystyy tarjoamaan Trumpille parhaimman diilin.
– Diiliin liittyy se, että Euroopan on viimeinkin petrattava flegmaattisesta asenteestaan omaan puolustukseensa, pitää päästä Nato-maiden kahden prosentin tasolle, ja tämä vaade koskee myös laajemmin Euroopan maita. Trump kunnioittaa maita, jotka huolehtivat omasta puolustuksestaan ja pystyvät myös tuomaan jotain Yhdysvaltojen tavoitteisiin.
Aaltolan mielestä yhtälö on hyvin yksinkertainen.
– Sitten on aika paljon Suomesta kiinni, miten Suomi itsensä tässä tilanteessa haluaa asetella. Se tarkoittaa panostuksia puolustukseen ja aktiivisuutta Yhdysvaltojen keskeisissä globaaleissa päämäärissä. Siinä on hyvän, Venäjää tasapainottavan Yhdysvallat-suhteen avaimet, Aaltola määrittelee.