Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli Itämeren puolustuksen ja niin sanotun Pohjolan linnakkeen rakentamisessa.
– Keskeistä on mieltää kokonaisvaltainen puolustussuunnittelu pohjoisesta Itämerelle. Nato mahdollistaa monia asioita, jotka historiallisesti ovat jääneet kesken erityisesti Pohjolassa. Tässä
– Suomella ohittamaton rooli ja siten liikkumavaraa valita erilaisista vaihtoehdoista, Aaltola toteaa Twitterissä.
Tutkijan arvion mukaan Venäjän taantuminen ja mahdollinen sotilaallisen kunnian tavoittelu muodostaa haasteen, joka ei häviä. Se myös määrittelee Suomen tulevaa Nato-suhdetta.
– Venäjä lisännee voimiaan Suomen rajan läheisyydessä, vaikka Ukrainan fiaskosta toipuminen ottaa aikansa. Suomen Nato-roolissa tämä huomionarvoista ja painottaa pidäkkeiden luomista. Venäjä kuuntelee ja kunnioittaa sotilaallisen kyvyn kieltä.
Aaltolan mukaan tehokkaasti järjestetty Pohjolan puolustus luo pidäkkeen voimankäytölle ja mahdollistaa pragmaattisen Venäjä-politiikan.
– Pohjolan linnakkeen rakentamisessa Suomella hyvä olla aktiivinen rooli. Samoin Suomen on hyvä ajaa huoltovarmuusajattelua Itämerellä.
Ajatus Suomesta Naton Venäjä-suhteen sillanrakentajana on Aaltolan mukaan heikko, jos sen takana ei ole Suomen oma tehokas puolustus yhdistettynä Nato-resursseihin.
– Tällä yhdistelmällä voi saavuttaa kestäviä tuloksia. Ei ole olemassa sodan Euroopassa jotain kolmatta tietä, Nato-kevytversiota.
1. Kun mietitään Suomen tulevaa roolia NATOssa, keskiössä on Venäjä epävarmuustekijät ja uhkana. Venäjän mahdollinen sotilaallinen uhka ei ole katoavaa tyyppiä. Yhdessä omien puolustuspanostuksien kanssa Suomella on paljon annettavaa liittolaisalueiden vakauttajana.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) May 10, 2022