Puolustusministeriössä ei innostuta sukeltajien ehdotuksesta upottaa miinalaiva Pohjanmaa ja tehdä siitä sukelluskohde.
Espoolainen sukellusyrittäjä Tuomas Törnqvist piti Helsingin Sanomissa jo päätettyä romuttamista järjettömänä ja katsoi, että ”varmaan murto-osalla kustannuksista” alus saataisiin museoitua sukeltajien iloksi.
Romuttamisen kokonaiskustannukset ovat arviolta 458 600 euroa. Romumetallin hyödyntämisen jälkeen nettokustannuksiksi on arvioitu 248 100 euroa.
Puolustusministeriön erityisasiantuntija Sanna Laaksonen materiaaliyksiköstä arvioi, että aluksen sukelluskuntoon saattamisen kustannukset olisivat kuitenkin ”suurin piirtein samat” kuin jos alus romutettaisiin.
Miinalaivasta pitäisi poistaa joka tapauksessa kaikki aseistukseen liittyvä materiaali, puolustusvoimien johtamiseen liittyvät välineet ja sen lisäksi vielä ympäristölle esimerkiksi haitalliset moottorit, joissa on öljyä. Miinalaiva Pohjanmaa on 1970-luvulla sota-alukseksi tehty laiva, jonka rakenteissa on käytetty myös muun muassa asbestia.
Laaksosen mukaan upottamisvaihtoehto oli alkuvaiheessa esillä, mutta sitä ei ole kovin seikkaperäisesti – kustannukset mukaan lukien – selvitetty. Lähinnä siitä syystä, että tähän liittyy paljon muun muassa ympäristöön liittyviä kysymyksiä, jotka eivät suoraan kuulu puolustushallinnolle.
– Mahdollisesti ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen toisi vielä lisäkustannuksia, Laaksonen arvioi.
Laaksonen huomauttaa lisäksi, että sukelluspuiston kaltaiseen projektiin tarvittaisiin joku, jolla olisi valmiutta sitoutua siihen pitkäaikaisesti. Alusta kun ei noin vain saataisi sitten pohjasta enää ylös.
– Puolustusvoimat ei voisi olla tällaisen puiston ylläpitäjä. Siihen pitäisi saada joku yrittäjä mukaan. Puolustusvoimien tehtävään tällainen ei ainakaan nykyisellä mandaatilla kuulu.
Miinalaiva Pohjanmaa poistettiin käytöstä pari vuotta sitten. Varustamo Alfons Håkans Oy tarjosi aluksesta ensin 200 000 euroa ja korotti sen sittemmin 350 000 euroon.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan tarjous ei olisi ollut kuitenkaan valtion saama nettohyöty ottaen huomioon puolustusmateriaalin poistamiseen liittyvät kustannukset. Varustamo ei kyennyt ministerin mukaan myöskään esittämään ”riittämän vakuuttavasti” alukselle sopivaa loppukäyttöä.