Mihin Turku tarvitsee neljää vesitornia? TS: ”Ei niitä turhaan tehty”

Torneilla on rooli myös häiriötilanteissa.
Vesitorneista vesi kulkee vesijohtoverkostoon ja lopulta kaupunkilaisten hanoihin. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vesitorneista vesi kulkee vesijohtoverkostoon ja lopulta kaupunkilaisten hanoihin. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vesitorneista vesi kulkee vesijohtoverkostoon ja lopulta kaupunkilaisten hanoihin. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Vesitorneista vesi kulkee vesijohtoverkostoon ja lopulta kaupunkilaisten hanoihin. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Turussa olevat Juhannuskukkulan, Luolavuoren, Runosmäen ja Yliopistonmäen tornit ovat muutakin kuin maamerkkejä, kertoo Turun Sanomat.

Kuhunkin niistä mahtuu tuhansia kuutiometrejä vettä, ja ne ovat tärkeä osa kaupungin vesihuoltojärjestelmää. Keskeisimpiä syitä on kolme: toimintavarmuus, verkostopaineen tasaaminen ja energiatalouden optimointi.

– Ei niitä turhaan ole tehty. Ammattitermillä torneista puhutaan ylävesisäiliöinä. Turussa on myös alavesisäiliöitä, jotka saattavat olla vaikka maan alla, esimerkiksi kalliosäiliöitä. Merkittäviä alavesisäiliöitä on usein vedentuotantolaitoksilla, Turun Vesihuollon toimitusjohtaja Petri Jokela sanoo.

Kalliosäiliöistä vesi pumpataan vesitorneihin, joista se kulkee runkovesijohtoja pitkin Turun vesijohtoverkostoon ja lopulta kaupunkilaisten hanoihin.

Jos vedentuotannossa tapahtuu häiriö, kaupungin vesi­tornit toimivat vesivarastoina. Torneihin mahtuu Jokelan mukaan vettä yli puolen vuorokauden tarpeisiin.

Mainos