Miehet antavat omien ennakkokäsitystensä ohjata tutkimusta enemmän kuin naiset. Niin sanottu sokea alue on miehillä kaksi kertaa voimakkaampi kuin naisilla, kertoo Turun yliopiston tutkimus. Vastaavaa vääristymää syntyy myös vanhemmilla tutkijoilla verrattuna nuoriin.
– Nämä erot viittaavat siihen, että vinoumia aiheuttavat ennakkokäsitykset ovat yleisempiä korkean itseluottamuksen ja itsetunnon omaavilla ihmisillä, sanoo Turun yliopiston biologian laitoksen dosentti Mikhail Kozlov.
Vinouma tarkoittaa tässä yhteydessä, että tutkija antaa omien ennakkokäsitystensä vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen. Kozlov ja dosentti Elena Zverevan tutkimus koskee ekologien asenteita.
– Tulkinnalliset vinoumat tulevat useimmiten esiin siksi, että ihmisillä on taipumus etsiä ja tulkita tietoa tavalla, joka tukee heidän jo olemassa olevia uskomuksiaan tai olettamuksiaan, Zvereva sanoo.
Kozlov ja Zvereva tekivät verkkokyselyn, johon vastasi 308 tutkijaa 40 maasta. Kyselyssä selvitettiin, miten hyvin tutkijat tiedostavat vinouman olemassaolon. Lopputulos oli, että vastaajien mielestä vinouma on pieni heidän omissa tutkimuksissaan, mutta muilla tutkijoilla vinouman vaara on suuri.
– Toisin sanoen he ”näkevät tikun toisen silmässä, mutta eivät huomaa tukkia omassa silmässään, tutkijat toteavat.
Zvereva kertoo yliopiston tiedotteessa esimerkin vinouman synnystä:
Eräs vaikutusvaltainen teoria ennakoi, että ilmansaasteet aiheuttavat epäsymmetriaa kasvien lehdissä. Kun kahta tutkijaryhmää pyydettiin mittaamaan samat lehdet, ryhmä, jolle kerrottiin lehtien olevan peräisin saastuneesta sijainnista, raportoi merkittävästi korkeampaa epäsymmetriaa kuin ryhmä, jolle kerrottiin lehtien olevan peräisin puhtaalta alueelta.
– Ensimmäinen tutkijaryhmä siis löysi paikkaansa pitämättömän vaikutuksen, koska tutkijat uskoivat, että tällainen vaikutus kuuluu löytää, Zvereva sanoo.
Tutkimus on julkaistu Nature-lehden Scientific Reports -julkaisusarjassa.