Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitoksen tekemän Kansalaismielipide-tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten tyytyväisyys viranomaisten koronatoimiin on alhaisempi kuin kahdeksan kuukautta sitten.
Samalla mielipiteet koronatoimia kohtaan ovat jakautuneet, sillä toimia kohtaan ollaan joko hyvin kriittisiä tai hyvin myönteisiä. Miehet ovat yleisesti ottaen kriittisempiä kuin naiset ja vanhimmat ikäluokat ovat kaikista myönteisimpiä koronatoimia kohtaan. Myös mielipiteet yksittäisiä tahoja kohtaan ovat muuttuneet jonkin verran kriittisemmiksi.
Viime vuoden toukokuussa melkein 50 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Suomessa toteutetut koronatoimet olivat tasapainossa kansanterveyden ja taloudellisten seikkojen suhteen. Kuluvan vuoden tammikuussa vastaava luku oli pudonnut 38 prosenttiin.
Osuus vastaajista, joiden mielestä toimet ovat ottaneet taloudellisia seikkoja liian paljon huomioon kansanterveyden kustannuksella, on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä toimet ovat ottaneet kansanterveydellisiä seikkoja liian paljon huomioon talouden kustannuksella on kasvanut yhtä paljon.
Sama kuvio näkyy mielipiteissä tämänhetkisiin koronatoimiin. Vastaajista 43 prosenttia ovat sitä mieltä, että toimenpiteet ovat oikeamittaiset. Enemmistö vastaajista on kuitenkin joko sitä mieltä, että toimenpiteet ovat liian ankarat tai, että toimenpiteet ovat liian löyhät.
Miehistä suurempi osuus on sitä mieltä, että toimenpiteet ovat liian ankarat. Miesten ja naisten välinen ero on alle prosenttiyksikön niiden vastaajien joukossa, joiden mielestä tarvitsemme lisää rajoituksia.
Pääsääntöisesti vanhemmat ikäluokat näyttävät olevan sitä mieltä, että rajoitukset ovat oikeamittaiset. Nuoremmat ikäluokat pitävät rajoituksia liian ankarina.
Kaksi selkeää poikkeustakin on. Ensimmäinen on 18-29-vuotiaat, joissa sekä osuus joiden mielestä rajoitukset ovat liian löyhät, että osuus joiden mielestä rajoitukset ovat oikeamittaiset, ovat suurempia verrattuna 30-39-vuotiaiden ikäryhmään.
Toinen poikkeus on 70-79-vuotiaat, joista 30 prosenttia ovat sitä mieltä, että tarvitsemme lisää rajoituksia.
Yli 80-vuotiaiden vastaajien keskuudessa vastaava luku puolittuu. Heistä vain 15 prosenttia ovat sitä mieltä, että tarvitsemme lisää rajoituksia ja 72 prosenttia ovat sitä mieltä, että rajoitukset ovat oikeamittaiset.
30-39- ja 40-49-vuotiaat ovat selvästi vähiten tyytyväisiä toimenpiteisiin, sillä molemmissa ikäluokissa vain 28 prosenttia on sitä mieltä, että rajoitukset ovat oikeamittaiset.
Melkein kaikkien toimijoiden arviot laskeneet
Myös mielipiteet yksittäisiä tahoja kohtaan ovat muuttuneet jonkin verran kriittisemmiksi viime toukokuuhun verrattuna. Melkein kaikkien toimijoiden arviot ovat laskeneet.
Ainoa poikkeus on nyt perhevapaalla oleva perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Osuus, joiden mielestä hän on onnistunut erittäin hyvin tai melko hyvin on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Toisaalta hän on myös eniten mielipiteitä jakava toimija, koska suurin osuus negatiivisia arvioista koskee häntä.
Parhaan arvosanan saa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, jonka arvioista 78 prosenttia ovat positiivisia. Suurin muutos on tapahtunut sosiaali- ja terveysministeriön kohdalla, jonka positiiviset arviot ovat laskeneet 12 prosenttiyksiköllä. Toukokuussa erittäin tai melko hyväksi STM:n toimet arvioi 64 prosenttia suomalaisista, tammikuussa 52 prosenttia.
Myös tyytyväisyys pääministeri Sanna Marinin (sd.) toimeen koronan hoidossa on laskenut. Toukokuussa erittäin tai melko hyväksi Marinin toimet arvioi 64 prosenttia suomalaisista, tammikuussa 55 prosenttia.
Niin ikään tyytyväisyys koko hallituksen toimiin on laskenut. Toukokuussa erittäin tai melko hyväksi hallituksen toimet arvioi 63 prosenttia suomalaisista, tammikuussa 55 prosenttia.
Kansalaismielipide on verkkopohjainen mielipidetutkimus, jossa on noin 4[nbsp]000 osallistujaa. Kyseinen tietoaineisto perustuu kahteen eri kyselyyn. Ensimmäinen kysely suoritettiin 7.-16.5.2021 ja toinen 18.-21.1.2022. Koska tammikuussa suoritettu kyselyn pääteemana oli aluevaalit, sitä ei lähetetty Helsingissä tai Ahvenanmaalla tietojemme mukaan asuville osallistujille. Näillä paikkakunnilla asuvat vastaajat poistettiin myös ensimmäisen kyselyn aineistosta, jotta molempien kyselyiden otokset vastaisivat toisiaan. Aineistossa oli tämän jälkeen jäljellä 2010 ensimmäiseen kyselyyn vastanneita henkilöä. Toiseen kyselyyn vastasi 2[nbsp]010 henkilöä. Tulokset on painotettu iän, sukupuolen, maakunnan, koulutustason ja äidinkielen mukaan, jotta otos vastaisi kohderyhmää paremmin.