Mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja niitä kohtaavat kaikenlaiset ihmiset. Siitä huolimatta niihin liittyy edelleen häpeää ja ennakkoluuloja, ja mielenterveysongelma katkoo osallisuutta yhteiskuntaan. Toimiminen mielenterveysyhdistyksessä voi kuitenkin palauttaa osallisuutta, ilmenee sosiaalityön lehtori Liisa Hokkasen tekemässä tutkimuksessa.
– Mielenterveyteen liittyvät ongelmat muuttavat ihmisen toimintakykyä ja katkovat osallisuutta yhteiskuntaan. Mielenterveysyhdistyksissä mielenterveysongelmien kanssa elävät ovat kuitenkin omien yhdistystensä toimijoita tukien toisiaan, kertoo Lapin yliopiston sosiaalityön lehtori Liisa Hokkanen tutkimuksen taustasta.
Hokkanen selvitti tutkimuksessaan tällaisen jaetun, vapaaehtoisen ja vertaisuuteen perustuvan toiminnan merkitystä mielenterveyskuntoutujien yhteisölliseen toimijuuteen ja valtaistumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin muutamia mielenterveysyhdistysten toimintamuotoja: avoimia kohtaamispaikkoja, vertaisryhmiä, kahdenkeskistä vertaistukitoimintaa, kokemusasiantuntijuutta ja hallitustyöskentelyä.
Tutkimuksen mukaan mielenterveysyhdistysten aktiivit kokevat toiminnan lisänneen mielekästä toimintaa, yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia.
– On houkuttelevaa asettaa yhdistystoiminnan tavoitteeksi työmarkkinoille pääsy ja mielenterveysongelmasta kuntoutuminen. Tällaiset tavoitteet eivät kuitenkaan vastaa yhdistysaktiivien kokemaa yhteiskunnallista todellisuutta. Heille kyse on toipumisesta, jossa yhdistystoiminta tarjoaa sosiaalisen kiinnittymisen reittejä. Yhteisössä näkee erilaisia elämänkohtaloita ja -tilanteita, jotka tuottavat omaan toipumiseen uusia näköaloja, valmiutta ja kumppanuutta. Toipuminen on prosessi, jossa kukin ottaa niitä askelia, jotka vievät häntä eteenpäin, Hokkanen sanoo.
Toipumista edistää myös se, että yhdistystoiminta muuntuu jäsentensä mukaan.
– Mielenterveysyhdistysten toiminta rakentuu sellaiseksi, millaisia aktiivit ovat ja millaista osaamista heillä on. Toimintaan kuuluvat seesteiset ja intensiiviset vaiheet; samoin kuin ristiriidat, neuvottelut, innostumisen ja onnistumisen kokemukset, Hokkanen kuvailee.