Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivillä on kasvanut riski pitkittyneeseen työkyvyttömyyteen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtuman jälkeen.
Maailmanlaajuisesti toimintakykyisiä elinvuosia menetetään yli 10 prosenttia sydän- ja verisuonitautien takia.
– Koska tautien hoito on parantunut ja niihin liittyvä kuolleisuus vähentynyt, sairaudet koskettavat yhä useammin myös työelämää, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jenni Ervasti tiedotteessaan.
– Vaikka sydäntauti on aivoverenkierron häiriötä (aivohalvausta) tyypillisempi työikäisillä, aivohalvauksen seuraukset ovat työkyvylle vakavammat ja se vie ihmisen useammin kokonaan pois työmarkkinoilta.
Työterveyslaitoksen koordinoimassa tutkimushankkeessa havaittiin, että noin neljännes sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvista työikäisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä jo ennen sydäntauti- tai aivohalvaustapahtumaa.
Työmarkkinoilla olevien kohdalla työkyvyttömyyspäivissä ei ollut eroa sydäntautiin tai aivohalvaukseen sairastuvilla ennen tapahtumaa. Työkyvyttömyyspäivien määrä oli lähellä väestön keskiarvoa.
– Sydäntauti, ja vielä enemmän aivohalvaus, lisäsi työkyvyttömyyden riskiä. Työkyvyttömyyspäivissä oli sydäntautitapahtuman jälkeisenä vuonna kuusinkertainen lisäys. Aivohalvauksen jälkeisenä vuonna lisäys oli jopa 14-kertainen, Ervasti toteaa.
Aivohalvauksen kohdalla riski työkyvyttömyyseläkkeeseen oli 2,6-kertainen sydäntautiin verrattuna tapahtumaa seuraavana vuonna.
Riskitekijöinä työttömyys ja mielenterveysongelmat
Myöhempinä vuosina riski tasoittui, erityisesti sydäntaudin yhteydessä. Pitkittynyttä työkyvyttömyyttä havaittiin kuitenkin henkilöillä, jotka olivat työttömiä, maahanmuuttajia tai joilla oli samanaikainen mielenterveyden häiriö tai diabetes.
Nämä tulokset on saatu ruotsalaisesta koko väestön kattavasta rekisteriaineistosta, jossa seuranta ulottui viiteen tapahtumaa edeltävään ja viiteen sitä seuraavaan vuoteen.
Suomalaista kuntasektorin kyselyaineistoa ja siihen linkitettyjä rekisteriaineistoja tutkittaessa havaittiin, että sydän- tai aivoverenkierron häiriö lähes kolminkertaisti kuntatyöntekijöillä pysyvän työkyvyttömyyden riskin verrattuna terveisiin verrokkeihin.
Itse sairauden lisäksi, vakava ylipaino ja psyykkinen sairastavuus sydäntautia sairastavilla olivat voimakkaimmat pysyvää työkyvyttömyyttä ennustavat tekijät.
Työn psykososiaalisilla stressitekijöillä oli pieni vaikutus. Tutkimuksessa oli 4 798 kroonisesta sairaudesta (sydäntauti, verenpainetauti tai diabetes) kärsivää työntekijää ja 9 716 tervettä verrokkia kunta-alalta. Heitä seurattiin seitsemän vuoden ajan (2005–2011).
Suomalaisia kunta-alan työntekijöitä tutkittaessa on lisäksi havaittu, että matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat työntekijät, joilla oli sydän- tai verisuonisairaus, olivat kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa.
He jäivät työkyvyttömyyseläkkeelle jopa 4,5-kertaa todennäköisemmin kuin korkeassa ammattiasemassa olleet henkilöt ilman sydän- tai verisuonisairautta.
– Näitä tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi etsittäessä keinoja työurien pidentämiseen ja työikäisten työkyvyn tukemiseen, Ervasti summaa.
Elintapamuutoksilla sekä muutoksilla työolosuhteissa voidaan vähentää työkyvyttömyyttä silloinkin, kun sairauksia ei enää voida ennaltaehkäistä. Oheissairauksien, erityisesti mielenterveysongelmien seulonta ja hoito voi lisätä sydän- ja verisuonitauteja sairastavien työvuosia.