Korkeakouluopiskelijoista kaksi kolmesta toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, miehet hieman naisia yleisemmin. Naisilla lapsitoiveet ovat vähentyneet viime vuosina. Tulokset selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n keväällä 2024 toteuttamasta Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (KOTT).
Korkeakoulussa opiskelevista miehistä 63 prosenttia ja naisista 59 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Noin neljännes lapsettomista opiskelijoista ei osaa vielä sanoa, haluavatko lapsia tulevaisuudessa.
Lapsia toivovien naisten osuus on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2021 vuoteen 2024.
Korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ovat samansuuntaisia kuin nuorilla aikuisilla koko väestössä.
Selvästi yli puolet korkeakouluopiskelijoista toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa, mutta opiskelijoista lapsia on vain neljällä prosentilla miehistä ja kahdeksalla prosentilla naisista.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa lapsensaantitoiveet vähenevät, vaikka syntyvyys on laskenut etenkin matalasti koulutetuilla. Yhtä selkeää syytä viimeaikaiselle lapsitoiveiden vähenemiselle ei ole, kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
Lastensaannin esteistä taloudellinen tilanne ja kokemus yhteiskunnan riittämättömästä tuesta ovat selvästi yleistyneet viime vuosina sekä miehillä että naisilla.
Yleisimmät lastensaannin esteet lapsettomilla opiskelijoilla ovat keskeneräiset opinnot, taloudellinen tilanne, haluttomuus sitoutua pieniin lapsiin, opiskelun ja perheen yhteensovittaminen sekä nuori ikä tai kypsymättömyys. Sen sijaan ilmastonmuutoksella ja kokemuksella Suomesta ei-lapsiystävällisenä maana ei havaittu olevan yhtä suurta merkitystä.
Naisilla huoli jaksamisesta vanhempana sekä oma terveydentila ovat myös yleisiä lastensaannin esteitä, miehillä puolestaan parisuhdetilanne.
– Kaikki eivät halua lapsia ja ovat tyytyväisiä valintaansa. Hankalaksi tilanteen tekee se, jos erilaiset esteet viivästyttävät tai tekevät lapsen saamisen mahdottomaksi ja osa saa tämän vuoksi vähemmän lapsia kuin on toivonut. Yhteiskunnan on tärkeää tukea lapsitoiveiden toteutumista lievittämällä koettuja esteitä, kertoo tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Mielenterveyden ongelmat ovat yhteydessä lapsitoiveisiin
Tutkimuksessa havaittiin, että psyykkisesti kuormittuneet opiskelijat toivovat harvemmin lapsia kuin ei-kuormittuneet ja he myös kertovat lastensaannin esteistä muita useammin.
Psyykkisesti kuormittuneista miehistä 52 prosenttia ja ei-kuormittuneista 68 prosenttia toivoo saavansa lapsia tulevaisuudessa. Psyykkisesti kuormittuneista naisista 51 prosenttia ja ei-kuormittuneista 65 prosenttia toivoo lapsia tulevaisuudessa.
– Mielenterveyden ongelmat voivat olla yksi syy lapsitoiveiden vähenemiseen ja siten este lastensaannille. Psyykkisesti kuormittuneiden tukeminen ja tarvittaessa hoito mielenterveyspalveluissa on tärkeää. Osaltaan tämä voi auttaa vähentämään esteitä lapsitoiveiden tieltä, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu.
Väestöpoliittiselta työryhmältä ehdotuksia syntyvyyden tukemiseksi
Suomessa syntyvyys on ennätyksellisen matalalla tasolla. Toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä on merkittävä ero.
Maaliskuussa 2025 julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön asettaman väestöpoliittisen työryhmän muistiossa ehdotetaan keinoja, joilla voidaan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja pysäyttää syntyvyyden lasku.
Toimenpide-ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia ja linjaa niiden jatkovalmistelusta kevään aikana.
– Syntyvyyttä kohentavien politiikkatoimien tueksi tarvitaan lisää tietoa nuorten ja nuorten aikuisten lapsitoiveista ja lastensaannin esteistä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuoreet tulokset vastaavat myös tähän tarpeeseen, kertoo työryhmän asiantuntijasihteerinä toiminut Närvi.
