Lausunnosta selviää, että hallituksen esitysluonnoksessa on vielä lukuisia puutteita. Lääkärikansanedustajan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajan Mia Laihon (kok.) mukaan hallituksen on otettava vakavasti arviointineuvoston esiin nostamat huolet ja tehtävä lakiesitykseen tarvittavat täydennykset ennen sen antamista eduskunnalle.
– Pidän huolestuttavana sitä, että hallituksen esittämä vanhuspalvelulain hoitajamitoitusta koskeva lakiluonnos koskee vain yhtä osaa ikäihmisten palveluista. Myös arviointineuvosto kiinnittää huomiota tähän. Kun yksi osa käsitellään irrallaan muista, ei huomioida palveluiden kokonaisuutta. Jos kotihoitoa ja kotihoidon ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuutta ei varmisteta hoitajamitoituksen säätämisen yhteydessä, kotihoito ajautuu kaaokseen, Laiho kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
– Myös vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelut tulee muistaa. Hoitajamitoituksen kasvattaminen vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa voi vaikeuttaa entisestään ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan saamista muissa palveluissa. Hallituksella olisikin nyt viimeinen hetki avata silmät laajemmalle tarkastelulle, Laiho lisää.
Osaavan työvoiman saatavuus ja hoitajamitoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen kunnille ovat Laihon mukaan keskeisiä kysymyksiä.
– On välttämätöntä, että hallitus osoittaa kunnille myös rahat henkilöstömitoituksen toteuttamiseen samalla kun se on kirjaamassa sitovaa velvoitetta lakiin. Jos kunnille ei korvata lakimuutoksen aiheuttamia kustannuksia, tulemme lähivuosina näkemään kiihtyvällä tahdilla kriisikuntia hallituksen toimien myötävaikuttamana, hän sanoo.
Laihon mielestä aiheuttamat resurssilisäykset on korvattava kunnille täysmääräisesti.
– Laki ei voi sitovasti astua voimaan ennen kuin hallitus on osoittanut siihen myös rahat. Vuodelle 2020 ympärivuorokautiseen hoivaan on varattu vain 5 miljoonaa euroa. Vuodelle 2023 hallitus on varannut ympärivuorokautiseen hoivaan 70 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan riitä uudistukseen, jonka hintalapuksi on arvioitu n. 230 miljoonaa euroa vuosittain, hän huomauttaa.
Arviointineuvosto nosti lausunnossa esille myös sen, ettei esityksessä ole huomioitu taloudellisia vaikutuksia erikokoisille yrityksille.
– Monessa kunnassa yritykset vastaavat merkittäviltä osin ikäihmisten palveluista. Arviointineuvoston lausunnon mukaan olisi tärkeää, että hallituksen esityksessä kuvattaisiin taloudellisia vaikutuksia yrityksille, tai ainakin niiden suuruusluokkaa. Tämä on merkittävä huomio sekä palvelujen saatavuuden että yritysten toimintaedellytysten suhteen. Miten kunta selviää velvoitteistaan, jos vanhusten hoivaa ei saada järjestettyä edes yritysten kautta, Laiho kysyy.