Suomi on tunnetusti EU:n metsäisin maa, metsät peittävät maapinta-alastamme 75 prosenttia. Metsänomistajia, niin yksityisiä kuin julkisia, on joka puolella Suomea. Niin on myös metsäteollisuuden laitoksia. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa teollisuuden koko henkilöstöstä lähes 40 prosenttia on metsäteollisuuden palveluksessa, ja alueen teollisuuden liikevaihdosta metsäteollisuus tuottaa 60 prosenttia. Alueiden merkitys nouseekin vahvasti esiin uudessa hallitusohjelmassa.
Metsiin liittyvässä päätöksenteossa hallitus haluaa ottaa huomioon taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten ulottuvuuksien lisäksi alueelliset tekijät. Lisäksi halutaan hyödyntää eri alueiden luontaiset vahvuudet sekä erityisosaaminen yritystoiminnan, investointien, teollisuuden ja viennin tukemiseksi. Metsäsektori työllistää suoraan 60 000 ihmistä ja koko arvoketjun välilliset vaikutukset mukaan lukien noin 100 000 ihmistä. Se luo kestävää kasvua, arvonlisää, vienti- ja verotuloja sekä kantorahatuloja. Viime vuonna yksityiset metsänomistajat saivat puunmyynnistään kantorahatuloja noin 2,5 miljardia euroa. Ei ole kyse aivan mitättömästä rahasummasta, joka virtasi maamme kaikkiin maakuntiin.
Kaikki tämä heijastuu osaltaan tarpeeseen panostaa alueiden palveluihin. Ja juuri palveluiden saatavuus eri puolilla maata on hallituksen mielestä tulevaisuuden kannalta tärkeää.
Suomessa on vahva metsänhoidon perinne, ja hallitus antaa sille sen ansaitseman arvon. Kuten ohjelmassa sanotaan, terveet, kasvavat metsät luovat työtä, hyvinvointia ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Hakkuiden rajoittamisen sijaan hallitus haluaa nopeuttaa päätehakkuun jälkeistä metsien uudistamista sekä tarttua taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeihin. Metsänhoitorästien hoitamiseksi aloitetaan kampanja, kuten myös metsien lannoitusten edistämiseksi. Turvemaita halutaan jatkossakin hyödyntää osana metsätaloutta.
Kokonaisuudessaan hallitusohjelmasta huokuu vahva tahtotila edistää aktiivista ja ylisukupolvista metsätaloutta sekä metsäteollisuuden kilpailukykyä läpi maan. Kannattavan metsätalouden mahdollistamista ja maailmalla kysytyistä bio- ja kiertotalousratkaisuista on jatkossakin iloa läpi Suomen.
Suomalainen metsäteollisuus perustuu vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen, mutta ei ole irrallinen muusta maailmasta. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan lopetti puuntuonnin täysin keväällä 2022. Se kasvatti kotimaisen puun osuutta entisestään. Epävarmuuksia leijuu ympärillä paljon jatkossakin. Yksi niistä on ilmastonmuutos, jonka vaikutuksia metsiimme emme varmuudella tiedä. Kanadassa riehuvat metsäpalot ovat tänä vuonna niittäneet alleen jo noin kymmenen miljoonaa hehtaaria. Keski-Euroopassa ja myös Etelä-Ruotsissa kuivuus sekä kirjanpainajat ovat tuhonneet viimeisten vuosien aikana valtavia määriä kuusimetsää.
Parhaiten tulevaisuuden epävarmuuksiin varaudumme hoitamalla metsiämme aktiivisesti ja oikeaan aikaan. Näin metsät pysyvät terveinä, monimuotoisina ja sopeutumiskykyisinä.
Nyt meillä on hyvä hallitusohjelma käsissämme. Voisi melkein sanoa, että siitä kaikuu järjen ja hyvinvoinnin ääni. Ihan kuin metsistäkin. Sitä ääntä kannattaa seurata.
