Metsäntutkimuslaitoksen kuusi vuotta kestäneen Metsästä hyvinvointia –tutkimusohjelman mukaan metsiin perustuvia palveluja voidaan lisätä ja monipuolistaa, mutta kehittäminen edellyttää aiempaa määrätietoisempaa ja eri sektorit ylittävää yhteistyötä.
Suomalaisille virkistäytyminen luonnossa on yhä enemmän terveyden ylläpitämistä ja hyvinvoinnin tukemista. Mitä suurempi osuus vapaa-ajasta käytetään luonnossa ulkoiluun, sitä vahvempia elpymiskokemuksia saadaan ja sitä vahvempaa on emotionaalinen hyvinvointi.
Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla. Myös riittävän laajat kaupunkiluontoalueet palauttavat stressistä. Luontoympäristöjä tulisikin hyödyntää entistä enemmän stressin hallinnassa ja kehittää niihin perustuvia hyvinvointia tukevia palveluja.
Ulkoilun suosio vapaa-ajanharrastuksena on säilynyt. Tuoreimman väestökyselyn mukaan lähes kaikki (96 %) aikuiset ulkoilevat vuoden aikana keskimäärin 2-3 kertaa viikossa.
Kymmenen vuoden aikana eri ulkoiluharrastusten suosio on kuitenkin muuttunut. Kaikenlainen luonnon tarkkailuun, kuten lintuharrastuksiin osallistuminen on lisääntynyt, samoin muun muassa lenkkeily, vapaa-ajan metsätyöt, veneily ja mökkeily.
Tulevaisuudessa erityisesti lähiluontoalueiden merkitys ja niiden turvaaminen asukkaille korostuu, kun hyvinvoinnin ja terveyden hyödyt ulkoilun motiiveina vahvistuvat.
Matkailu keskittyy keskuksiin
Matkailu keskittyy Suomen matkailustrategian mukaisesti keskuksiin. Yhtäältä tiivis rakentaminen säästää ympäröiviä luontoalueita ja mahdollistaa matkailijoiden liikkumisen ilman omaa autoa, toisaalta matkailijoiden toive luonnonläheisestä asumisesta tulee uhatuksi.
Kyselytutkimusten mukaan matkailijat arvostavat vapaa-ajan asunnosta avautuvia ikkunanäkymiä ja rakentamisen väljyyttä ja niiden tuomaa luonnon kokemista. Lapin matkailukeskusten kehittämisessä pitäisikin Metsäntutkimuslaitoksen mukaan noudattaa yhä määrätietoisemmin kestävän matkailun periaatteita ja vaalia luontoarvoja.
Matkailukeskusten kehittämiseen tarvitaan vaihtoehtoisia malleja. Esimerkiksi Pallaksella tarve on noussut esille, kun arvokkaalle luonto- ja maisema-alueelle on pyritty rakentamaan täyden palvelun matkailukeskusta.
Myös keskusten suunnittelussa on haasteita. Esimerkiksi kaavoituksessa ei ole täysin huomioitu, että kukin matkailukeskus muodostaa omanlaisensa kokonaisuuden maaseutumaisilla alueilla ja vaatii siten yhteensovittamista monien perinteisten elinkeinojen kanssa.
Tulo- ja työllisyysvaikutukset merkittäviä
Kansalaiset hyötyvät metsien tarjoamista virkistyspalveluista monin tavoin. Luontomatkailun paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat huomattavat. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttö tuo paikallistalouksiin moninkertaisen tulon verrattuna niiden hoitoon käytettyihin varoihin.
Maksuttomien virkistyspalvelujen suoria hyvinvointivaikutuksia voidaan arvioida myös rahallisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistysarvo on 10–30 euron suuruusluokkaa käyntikertaa kohti. Vastaavasti valtion talousmetsissä nykyisin tehtävät metsänhoitotoimet virkistyskäytön edistämiseksi ovat yhteiskunnallisesti kannattavia.
Matkailukeskusten ja kaupunkien lähialueilla voisi olla mahdollista kehittää laajamuotoisempaa maisema- ja virkistysarvokauppaa. Ruka-Kuusamon alueen matkailijat ovat halukkaita maksamaan maiseman laadun paranemisesta ja monimuotoisuuden lisääntymisestä.
– Myös metsänomistajien kiinnostus on ajatuksen uutuuteen nähden laajaa, mutta osallistumishalukkuus riippuu korvauksesta ja muista ehdoista, tutkimus kertoo.
Kansalaisten ja metsänomistajien lisääntyvä ja monipuolistuva kysyntä metsien erilaista käyttöä kohtaan lisää tarvetta eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle. Yhteensovittamisen tarvetta lisäävät myös uudet tavat käsitellä metsiä.