Metsäteollisuuden mukaan jotta tieverkko voidaan säilyttää tarpeita vastaavassa kunnossa, tienpitoon tarvitaan Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella noin 30 prosentin tasokorotus eli 25 miljoonan euron vuotuinen lisäys.
– Tästä teiden perusparantamisen osuus on kymmenen miljoonaa euroa, siltojen korjausten viisi miljoonaa euroa ja päällystysten noin kymmenen miljoonaa euroa. Metsään perustuvan biotalouden toimintaedellytysten kannalta keskeisten yksityisteiden valtionapua tulee valtakunnallisesti korottaa vähintään 25-30 miljoonan euron vuositasolle.
Metsäteollisuuden mukaan nykyrahoituksella huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lähes kolminkertaistuu kymmenessä vuodessa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Vuonna 2024 alueen päällystetystä tieverkosta peräti neljäsosa eli 2 000 kilometriä on huonokuntoista. Myös soratiet ja sillat rapistuvat.
Kunnostamisesta huolimatta huonokuntoisten siltojen määrän arvioidaan kymmenessä vuodessa kasvavan 140 sillasta 200 siltaan, joista peräti puolet on pääteillä.
– Käytännössä kuljetuksia rajoittavat painorajoitukset lisääntyvät, Metsäteollisuus huomauttaa.
Järjestö muistuttaa, että metsäteollisuuden raaka-aine saadaan pienteiden läheisyydestä ja toimiva tieverkko on alan elinehto erityisesti nyt, kun alalla on suunnitteilla mittavia investointeja.
– Tieverkon rappeutuminen on pysäytettävä. Puu on saatava liikkumaan kustannustehokkaasti – se on yksi keskeisiä kulmakiviä Suomen biotalousstrategian toteuttamisessa, Metsäteollisuus vaatii.