Metsäteollisuuden mielestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei pysty kunnolla valvomaan jäsentensä etua, koska jäsenten tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään.
– Tavoitteet jäävät yleiselle tasolle. Silloin yhteinen ääni on vain kokoelma erilaisia ääniä. Todetaan esimerkiksi, että pitää olla saatavilla varmaa ja edullista energiaa tai logistiikan pitää olla toimivaa ja häiriötöntä. Kuka niistä voisi olla eri mieltä? kysyy Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen Nykypäivä-lehdessä.
Metsäteollisuus ry ilmoitti kesäkuussa, että se eroaa EK:sta vuoden lopussa.
EK perustettiin vuonna 2005 kun Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto sekä Palvelutyönantajat yhdistyivät. EK:hon kuuluu 16 000 yritystä ja 27 työnantajaliittoa.
– Elinkeinoelämälle haluttiin yksi ääni, yksi numero, johon pääministeri voi soittaa, sanoo Jaatinen.
Tähän ei kuitenkaan päästy. Jaatisen mukaan jo vuosien ajan metsäteollisuus on pohtinut, onko EK:n jäsenyys paras keino järjestää edunvalvonta. Ristiriitoja on tullut vastaan useita kertoja. Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen mainitsi kesäkuisessa puheessaan energian, verotuksen, kuljetukset, EU-regulaation ja ilmaston.
Verotuksessa EK:n jäsenet ovat yleisellä tasolla samaa mieltä siitä, että veroja pitää laskea, eikä kukaan vastusta esimerkiksi henkilöverotuksen keventämistä.
Yritysveron keventämisessä törmätäänkin jo ongelmiin. Jos sitä lasketaan, valtion talouteen syntyy lovi. Tämä lovi pitää täyttää korottamalla jotain muuta veroa.
Metsäteollisuus olisi valmis etsimään ”jotain muuta” korotettavaa. Palveluyritykset sen sijaan pelkäävät, että ”jokin muu” tarkoittaa arvonlisäveron nostamista. Se olisi tuhoisaa kauppiaille, risteilyfirmoille tai mille tahansa palveluyritykselle.
Tästä syystä EK:n on toisinaan ollut vaikea löytää yhteistä kantaa yritysverotukseen.
Energiayritysten kanssa metsäteollisuuden ristiriidat liittyvät raaka-aineeseen.
Bioenergiabuumin seurauksena Suomessa on jo vuosien ajan pohdittu, miten puusta saataisiin nykyistä enemmän energiaa. Metsäteollisuushan tuottaa suurimman osan suomalaisesta bioenergiasta sellunkeiton sivutuotteena, mutta uudet suunnitelmat ovat tähdänneet puun polttamiseen.
Valtio on maksanut energiapuulle avokätisiä tukiakin. Vielä runsas vuosi sitten energiayritykset saattoivat saada tukea jopa seitsemän euroa kuutiometriltä. Se on iso summa, kun ottaa huomioon, että kuitupuusta maksetaan vapailla markkinoilla kymmenen euroa. Kuitupuusta tehdään sellua tai paperia.
Metsäteollisuus ei kaipaa tällaisia tukia. Se haluaa varmistaa, että siedettävän hintaista puuta riittää sellunkeittäjille ja paperihiomoille.
Sen sijaan EK:n energiayritysten intressi voi olla toinen. Niille sopii, että valtio maksaa tukea, koska se halventaa energian raaka-ainetta.
Energiankäyttöön sisältyy toinenkin ristiriita. Metsäteollisuus käyttää vuosittain valtavat määrät sähköä. Sen etu on, että sähkö on halpaa. EK:ssa vaikuttaa kuitenkin sähköntuottajia, jotka mielellään myisivät sitä mahdollisimman kalliilla.
Energiaan liittyy ilmastopolitiikka. EU-komissio kertoi heinäkuussa uudet ilmastotavoitteensa, joiden mukaan Suomen pitää vähentää 39 prosenttia päästökaupan ulkopuolisten alojen hiilidioksidipäästöjä. Parhaillaan neuvotellaan laskentatavasta. Metsäteollisuudella on iso lehmä ojassa, koska ”väärä” laskutapa voi johtaa rajoituksiin metsien käsittelyssä.
Jaatinen huomauttaa, että ilmastopolitiikassa on erilaisia tavoitteita EK:n sisällä.
– Jos laitamme kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, joku voi saada hyvää bisnestä, kun taas jollekin toiselle se on kulu.
EU-regulaatiosta löytyy muitakin esimerkkejä siitä, miten se tarjoaa yhdelle suojattua bisnestä, toiselle markkinoille tulon esteen ja kolmannelle kuluerän. Metsäteollisuus vastusti muun muassa taannoista rikkidirektiiviä, koska se nosti meriliikenteen kustannuksia. Sen sijaan rikkipesureiden valmistajille, joihin kuuluu suomalainen Wärtsilä, direktiivi tuotti uutta bisnestä.
Tai otetaan päästökauppa. Metsäteollisuus käyttää paljon energiaa, joten se haluaa, että päästöoikeuksien hinnat pysyvät kohtuullisina. Hiilipuhtaan sähkön tuottajat taas toivovat oikeuksille mahdollisimman korkeaa hintaa, koska ne nostavat kaiken sähkön hintaa, mutta oikeuksia joutuvat ostamaan vain fossiilisen sähkön tuottajat.
Viime keväänä työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus neuvottelivat kilpailukykysopimuksesta. Varsin varhaisessa vaiheessa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ilmoitti, että se jää kiky-sopimuksen ulkopuolelle.
Metsäteollisuus, jolle kuljetukset ovat elintärkeitä, vaati, että keskusjärjestöt neuvottelevat kuljetusketjun mukaan sopimukseen. EK:n hallitus ei kuitenkaan asettanut tällaista ehtoa kikylle.
Metsäpatruunat pettyivät. Pesonen harmitteli, että Metsäteollisuus ry jätettiin EK:ssa yksin.
– Olemme erittäin pettyneitä EK:n päätökseen, hän sanoi.
Kiky-sopimus saatiin valmiiksi kesäkuun alussa 13 kuukauden neuvottelujen jälkeen. Siinä sovittiin, että palkat jäädytetään, sosiaalimaksuja siirretään työnantajilta työntekijöille ja työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa. AKT ei ole mukana.
Runsaat kaksi viikkoa kiky-sopimuksen valmistumisen jälkeen Metsäteollisuus ry ilmoitti jättävänsä EK:n.