Kaksi vaeltajaa löysi tšekkiläisestä metsästä alumiinisen säilytyspurkin, jonka sisältä paljastui 598 kultakolikkoa.
Aarteen arvo on Radio Prague Internationalin mukaan yli 7,5 miljoonaa Tšekin korunaa eli yli 300 000 euroa. Löytöpaikka oli Krkonoše-vuoriston Zvičina-vuoren lounaisrinne lähellä Trutnovin kaupunkia Itä-Böömissä.
Vaeltajat huomasivat helmikuun alussa 2025 sammaleiden peittämästä kivimuurista pilkistävän alumiinipurkin. Sisältä paljastui kultakolikkoja, jotka oli järjestetty 11 pinoon ja kääritty mustaan kankaaseen.
Noin metrin päässä oli toinen, raudasta valmistettu laatikko. Sen sisältönä oli 16 savukerasiaa, 10 rannekorua, kampa, ketju, lankametallista valmistettu kukkaro sekä puuteripussi. Kaikki oli tehty niin sanotusta keltaisesta metallista, jonka tarkkaa koostumusta tutkitaan yhä.
Aarteen kokonaispaino on noin seitsemän kilogrammaa, josta puhdasta kultaa lähes 3,75 kilogrammaa.
Alkuperä paljastui
Vaeltajat luovuttivat löydön välittömästi lähikaupunki Hradec Královén Itä-Böömin museolle.
Sen numismaatikot ovat tunnistaneet kolikoiden alkuperän: pääosa on ranskalaisia vuosilta 1808–1915, mutta joukossa on myös itävalta-unkarilaisia, belgialaisia, romanialaisia, italialaisia ja venäläisiä kolikoita. Osa oli peräisin Osmanien valtakunnasta.
Eräs yksityiskohta auttoi arvioimaan, milloin aarre haudattiin. Joissakin Itävalta-Unkarista peräisin olevissa kolikoissa oli pieniä leimoja, jotka lisättiin Jugoslavian alueella 1920- ja 1930-luvuilla. Tämä tarkoittaa, että aarretta ei voitu haudata maahan ennen tätä.
Museon arkeologian osaston johtaja Miroslav Novákin mukaan piilottamiselle on useita mahdollisia syitä.
Aarre saatettiin kätkeä Tšekkoslovakian natsimiehityksen alkaessa vuonna 1938, juutalaisten tai tšekkien karkotuksen yhteydessä toisen maailmansodan aikana, saksalaisten karkotuksen yhteydessä sodan päätyttyä tai Neuvostoliiton pakottaman rahareformin yhteydessä vuonna 1953.
Vaeltajat saavat löydöstään Tšekin lain mukaisesti enintään kymmenen prosentin osuuden eli noin 30 000 euron palkkion. Suomessa muinaismuistolaki edellyttää, että yli sata vuotta vanhat maasta löydetyt esineet tulee ilmoittaa Museovirastolle, jolla on oikeus lunastaa ne korvausta vastaan.
Toisin kuin Tšekissä, Suomen löytöpalkkio ei ole lakisääteisesti sidottu prosentuaalisesti löydön arvoon, vaan se jää Museoviraston harkintaan ja on yleensä huomattavasti pienempi.