Kuhmossa ja Sotkamossa tehdyt metsäpeurapannoitukset onnistuivat RKTL:n mukaan erinomaisesti, ja pannoitukset on tehty suunniteltua nopeammin. Tavoitteena oli pannoittaa 15 metsäpeuranaarasta, mutta pannoitetuksi saatiin lopulta alle viikossa 17 naarasta.
GPS–GSM-pannoilla kerätään tietoa muun muassa metsäpeurojen levinneisyydestä, liikkeistä, kuolleisuudesta ja vasatuotosta. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat suurpetojen vaikutukset metsäpeurojen kuolleisuuteen ja vasatuottoon.
Helikopterista tehtävää metsäpeurojen laskentaa varten tarvitaan lunta, jotta eläimet löydetään jälkien perusteella. Paksu lumikerros saa metsäpeurat laumoittumaan ja kerääntymään suppealle alueelle ja lisäksi lumi vähentää peurojen liikkumista, mikä helpottaa laskentaa.
Tänä talvena lumen puute on estänyt laskennat, eikä kanta-arviota voida tehdä. Laskennoissa lasketaan kaikki metsäpeurat ja siksi ne ovat tärkein menetelmä metsäpeurakannan koon selvittämiseksi.
Kainuun metsäpeurat ovat tänä talvena olleet melko vähän perinteisillä talvehtimisalueilla, ja ne ovat jo siirtymässä vasomisalueiden suuntaan. Myös Pohjanmaalla peurat ovat jo liikkeellä. Lumen puute on toisaalta helpottanut peurojen liikkumista ja ravinnon hankinta on ollut todennäköisesti helpompaa.