Tämä on johtanut koulujen pysymiseen suljettuina ja suoriin lasten terveyttä uhkaaviin riskeihin. Kouluja on palojen takia suljettu myös naapurivaltioissa Malesiassa ja Singaporessa.
YK:n ja sen lastenjärjestö UNICEFin mukaan ilman saastuminen aiheuttaa riskejä jopa kymmenelle miljoonalle lapselle, joiden voimat esimerkiksi hengityssairauksien torjumiseen eivät ole yhtä kehittyneet kuin aikuisilla. Pahimmilla paloalueilla Sumatralla ja Borneolla elää noin kymmenen miljoonaa lasta.
UNICEF pelkää, että raskaina olevien naisten hengittämä saastunut ilma voi johtaa myös lasten syntymiseen sairaina ja alipainoisina.
Myös ympäristöjärjestö Greenpeace arvostelee Indonesian toimia metsäpalojen estämisessä. Järjestön mukaan metsiä laajoilla alueillaan polttaville sellu- ja palmuöljy-yhtiöille ei ole langetettu luvattuja sanktioita tai sellaisia sanktioita, jotka vaikuttaisivat niiden toimintaan.
Metsäpalojen määrä väheni syyskuussa, mutta nyt palojen määrä taas kasvaa mihin vaikuttaa sekin, että kuluva vuosi on ollut Indonesiassa poikkeuksellisen kuiva.
Kuivuuden merkitystä korostaa myös W.R.I -instituutissa paloja pitkään tutkinut Frances Seymour. Hänen mukaansa Indonesian hallitus on saanut toimillaan palojen määrän viime vuosina selvästi vähenemään mutta saavutusta laimentaa kuluvan vuoden kuivuus.
Seymourin mukaan koskemattomat metsät ja suomaat varastoivat edelleen suunnattomia määriä hiilidioksidia, vaikka kuluva vuosi on ollut pahin sitten vuoden 2015. Tuolloin palojen laskettiin kaikkiaan tuottaneen noin 15 miljardin dollarin taloudelliset tappiot ja johtaneen ilman laadun selvään heikkenemiseen myös lähivaltioissa.
Tänä vuonna Indonesiassa arvioidaan olleen 70[nbsp]000 metsäpaloa. Lokakuun lopussa ennusteiden mukaan alkava sadekausi tuonee ongelmaan ainakin väliaikaista helpotusta.
Suurimpana syyllisenä paloihin pidetään palmuöljytuotantoa, jolle yhtiöt raivaavat tilaa metsien tahallisella polttamisella.
Vuoden 2015 poikkeuksellisen voimakkaan El Nino -ilmiön jälkeen hallitus määräsi useita kieltoja metsän raivaukselle ja hyväksyi ohjelman kuivuneiden suomaiden palauttamiseksi.
Viime vuosina palojen määrä on ollut laskusuunnassa, vaikka metsää tuhoutuu edelleen joka vuosi suuria määriä. Hallituksen pyrkimyksissä kuitenkin onnistuttiin siinä määrin, että esimerkiksi Norja maksoi Indonesialle maiden päästöjen vähentämiseen tähtäävän yhteistyöohjelman ensimmäisen maksuerän. Rahoituksen avulla Indonesian on määrä pyrkiä edelleen palojen määrän vähentämiseen.
Tämän vuoden kuivuutta tuova El Nino -ilmiö on ollut vuotta 2015 heikompi. Indonesian hallitus näyttää onnistuneen erityisesti paikallisten palokuntien määrän ja niiden resurssien kasvattamisessa.
Isona ongelmana pysyy edelleen se, miten laajamittaisesta metsien polttamisesta päästäisiin pääosin vain pienimuotoisiin perinteisiin metsien raivaamisen menetelmiin.
Saman ongelman kanssa kamppailee myös naapurivaltio Malesia.