Turvallisuus- ja puolustuskysymyksiin erikoistunut norjalaissivusto Aldrimer uutisoi äsken tiedoista, joiden mukaan Norjan maaperällä olisi havaittu Venäjän asevoimien erikoisjoukkoja.
Vaikka sekä Norjan omat viranomaiset että Venäjä ovat kiistäneet tietojen paikkansapitävyyden, sivusto seisoo yhä uutisensa takana. Sen on kerrottu perustuvan neljään erilliseen puolustus- ja tiedustelulähteeseen kolmessa eri maassa.
Jos Aldrimerin julkaisemat tiedot pitävät paikkansa, kyse on virolaistutkija Martin Hurtin mukaan merkittävästä eskalaatiosta Venäjän aggressiivisissa tiedustelutoimissa.
– Viimeisten 10–15 vuoden kuluessa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että kylmän sodan aikana spetsnaz-yksiköitä lähetettiin ajoittain Ruotsin maaperälle, mutta erittäin peitetysti, Viron kansainvälisessä puolustus- ja turvallisuustutkimuskeskuksessa (ICDS) työskentelevä Hurt toteaa blogikirjoituksessaan.
Hän arvioi venäläisten nyt ottaneen harkitun havaituksi tulemisen riskin, sillä länsi on vastikään tiivistänyt tiedustelutoimiaan vastauksena Venäjän suurehkoon sotaharjoitukseen Huippuvuorten ja Frans Joosefin maan välisellä alueella.
– Moskova viestittää naapureilleen, että Venäjä voi tarvittaessa lähettää joukkojaan milloin vain ja minne tahansa – myös vieraalle maaperälle. Venäjä pyrkii näin muuttamaan status quota normalisoidakseen omia toimiaan ja testatakseen, miten pitkälle se voi mennä ennen kuin läntiset pääkaupungit liittävät toimet julkisesti Venäjään, Hurt päättelee.
Mikäli Norjan viranomaiset eivät vastaa tähän haasteeseen, Kreml tekee hänen mukaansa sen johtopäätöksen, että Venäjän asevoimilla on tosiasiallisesti vapaat kädet operoida Norjan alueella niin halutessaan.
Neuvostoajan synkkiä kaikuja
Hurt muistuttaa Venäjän seuraavan tiiviisti sekä Naton että yksittäisten naapurimaidensa sotaharjoituksia.
– Venäläisin rekisterikilvin varustettuja ajoneuvoja on nähty Pohjoismaissa ja Baltiassa järjestettyjen harjoitusten liepeillä. Sotilaallisia laitoksia ja harjoituksia filmataan ja valokuvataan tiedonkeruutarkoituksessa, Hurt toteaa.
– Länsi-Virossa vuonna 2015 järjestetyn sotaharjoituksen aikana raportoitiin havaintoja Venäjän taktisista lennokeista. Muutaman viime vuoden kuluessa tuomioistuimet kaikissa kolmessa Baltian maassa ovat antaneet vankeustuomioita vakoilusta Venäjän tiedustelupalvelujen hyväksi, hän sanoo.
Osa vankeusrangaistuksista on langetettu teoista, joissa vakoilu on kohdistunut alueelle sijoitettujen Nato-joukkojen toimintaan.
– Ei ole yllättävää, että Moskova on kiistänyt kaiken osallisuutensa näihin vakoilutoimiin. Vaikka moni asia on kylmän sodan ja Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen muuttunut, sekä Moskovan suoraviivainen – ellen sanoisi aggressiivinen – mielenkiinto naapureitaan kohtaan että totaalisen kiistämisen politiikka ovat säilyneet ennallaan, Hurt toteaa.