Uudesti syntynyt 1840-luvun olut tulee kauppoihin, kun ahvenanmaalainen Stallhagen on aloittanut hylystä nostetun oluen uustuotannon. Tuote- ja tuotantoprosessi on suunniteltu VTT:n tekemän perusteellisen fysiko-kemiallisten ja mikrobiologisten analyysien perusteella.
VTT eristi oluesta muun muassa eläviä maitohappobakteereja. Maitohappobakteereilla on rooli uudelleen syntyneen oluen valmistusprosessissa, jonka suunnitteluun osallistui Stallhagenin lisäksi hiivabakteerikäymisiin erikoistunut belgialainen yliopisto KU Leuven.
– Kyseessä ovat todennäköisesti vanhimmat oluessa hengissä säilyneet itiöttömät bakteerit. Tämäntyyppiset bakteerit kasvoivat tyypillisesti hiivan ohella olutkäymisissä ennen vanhaan, kertoo VTT:n asiakaspäällikkö Annika Wilhelmson.
Tutkijoita kiinnostaakin nyt, miksi ja miten vanhan oluen maitohappobakteerit ovat selvinneet ääriolosuhteissa. VTT ja Saskatchewanin yliopisto selvittävät tätä tutkimalla bakteerien perimää.
VTT:n mukaan on mahdollista, että vanhan oluen bakteerikantoja voidaan tulevaisuudessa hyödyntää juoma- ja elintarviketeollisuudessa.