Keskustan meppiehdokas, ex-kansanedustaja Timo Kaunisto kiistää, että keskusta olisi mukana leikkaamassa maataloustukia EU-parlamentin liberaaliryhmä Alden kanssa. Hänen mukaansa Aldekaan ei esitä tällaista.
– Siinä puhutaan maailmanlaajuisesta tukien leikkaamisesta, ei siihen, että leikkaisimme yksin Euroopan tukia, sanoo Kaunisto, ammatiltaan maanviljelijä.
Verkkouutiset kertoi torstaina, että Alde esittää maataloustukien leikkausta. Alden ohjelmassa todetaan näin:
”Vuosittain maataloustukiin käytetään yli 40 miljardia euroa. Maataloustuet EU:n ulkopuolisissa maissa vääristävät eurooppalaisten maanviljelijöiden asemaa. Tästä syystä tuemme maataloustukien pienentämistä maailmanlaajuisesti ja EU:n maatalouspolitiikan uudistamista tehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. — Teollisuutta, yrityksiä ja tuotteita koskevien yleisten valtiontukisääntöjen pitää koskea myös maataloutta.”
Alden mainitsema 40 miljardia viittaa EU-tukiin. Valtiontukisäännöt puolestaan kieltävät kilpailua vääristävien tukien maksamisen.
Kauniston mukaan Alden tavoitteet koskevat ennen kaikkea maailman vapaakauppaneuvotteluita, eivät EU:n maatalouspolitiikkaa.
Hän myöntää, että Alden sisällä on myös kovia tukien leikkaajia.
– Kyllä siellä on kovia markkinaliberaaleja joukossa, esimerkiksi Saksassa ja monissa Itä-Euroopan maissa on tämmöisiä markkinastalinisteja.
Hänen mukaansa Aldessa on ”pohjoismais-luterilainen perusydin”, joka on syntynyt agraaripuolueista syntynyt osuustoimintahenkinen ryhmä. Tällaisia edustajia löytyy esimerkiksi Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Hollannista.
Keskustaoikeiston EPP:ssäkin on hänen mielestään omat markkinaliberaalinsa.
– Tässä mennään vähän samalla tavalla kuin Suomessa. En näe keskustan ja kokoomuksen maatalouspolitiikoissa kovin suuria linjaeroja.
Hän toivoo, että suomalaiset puhuisivat EU:ssa yhdellä äänellä. Maa on väestöltään pieni ja tuotanto-olojen erot suuria, hän perustelee.
Suomen kansallinen 141-maataloustuki sai vastikään jatkoaikaa. Samalla muuttui neuvottelukumppani: tulevaisudessa 141-tuesta neuvotellaan EU-parlamentissa, ei enää EU-komissiossa.
Kauniston mukaan vanha 141-malli oli tulossa tiensä päähän, koska komissio on suhtautunut tukeen nihkeästi. Hänen mielestään uudistus oli tarpeen.
– Se oli kohtuullisen hyvä suoritus maatalousministeriltä ja virkamiehiltä. Myös (kokoomusmeppi Petri) Sarvamaalle voi antaa kiitokset.