EU-parlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd.) sanoo, että EU ei hallitse omaa siirtymäänsä pois fossiilisista polttoaineista. Hänen mukaansa etenkin EU-parlamentissa keskustelu on irtaantunut todellisuudesta.
– Askel realismia keskusteluun olisi paikallaan, ja erityisesti EU-päätöksenteossa, hän sanoo.
Energian hinta on viime aikoina noussut eri puolilla Eurooppaa. Se johtuu Heinäluoman mukaan ensinnäkin siitä, että pandemian jälkeinen nousukausi lisää energian kysyntää eikä tarjonta pysy mukana vauhdissa. Toiseksi päästökaupassa hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta on noussut moninkertaiseksi, mikä näkyy kuluttajan sähkö- ja lämmityslaskuissa.
– Se tarkoittaa sitä, että jonkun täytyy maksaa. Maksupuolesta tule erittäin kova, Heinäluoma sanoo.
Hänen mukaansa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista kestää kauan, ja pitkä siirtymäkausi täytyy hyväksyä: uusiutuviin lähteisiin ei voi hypätä kerralla. Ongelma on, että EU:lla ei ole järkevää suunnitelmaa siirtymävaiheen hoitamiseen.
– Me haluamme toisaalta sitä, ettei investoida maakaasuun, joka saastuttaa vähemmän kun öljy tai kivihiili. Ja iso osa ei hyväksy ydinvoimaa.
Hän ihmettelee, että samaan aikaan, kun halutaan tuoda lisää kaasua Venäjältä Eurooppaan, laaditaan sääntöjä, jotka tekevät kaasuinvestoinnit melkein mahdottomiksi.
– Tulee olemaan vaikea löytää yksityisiä rahoittajia, jotka olisivat halukaita tekemään vaikkapa maakaasuun liittyviä investointeja.
Heinäluoma ennustaa, että siirtymävaiheen hallinnasta tuleekin mahdotonta. Seuraukset näkyvät kuluttajan kukkarossa.
– Kun sanotaan ettei saa investoida vanhoihin (energialähteisiin), tai niiden raaka-aineet eivät ole käytössä, täytyy hyväksyä, että energian hinnan nousu on vielä kovempi kuin olemme tähän mennessä nähneet.
EU-komissio pohtii parhaillaan, luetaanko maakaasu kestäväksi energialähteeksi niin sanotussa taksonomia-sääntelyssä. Komissio pohtii samaa asiaa myös ydinvoiman kohdalla.
Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen ihmettelee myös EU:n ja unionin jäsenmaiden suhtautumista maakaasuun. Hänen mielestään maakaasu sopii siirtymävaiheen energialähteeksi silloin, kun kaasua hyödyntävät laitokset voidaan asentaa kevyesti ja poistaa tarvittaessa nopeasti. Tällaisia ovat esimerkiksi laivojen moottorit, joissa käytetään kaasua.
Mutta sitä Pietikäinen pitää huonona ajatuksena, että kaasuputken rakentaminen luettaisiin kestävän kehityksen mukaiseksi investoinniksi. Tällaisia ajatuksia on esitetty esimerkiksi Itä-Euroopan maissa ja Saksassa.
– Siellä hoetaan hulluna, että kaasuputken pitäisi olla vihreä investointi, hän ihmettelee.
Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi Puola alkaisi laajamittaisesti lämmittää kaupunkejaan kivihiilen sijaan maakaasulla. Kaasun hiilipäästöt ovat pienemmät kuin hiilen, mutta kaasu luetaan silti fossiiliseksi polttoaineeksi. Pietikäisen mielestä tähän ei pidä suostua.
– Me olisimme seuraavat 50 vuotta sidottu kaasuun. Siinä ei ole mitään järkeä eikä siihen pidä kannustaa.
Pietikäinen sanoo, että EU:n pitää sen sijaan pyrkiä pysyvästi eroon fossiilisista polttoaineista.
– Meidän pitää estää se, että isoja itäisiä ystäviämme ja saksalaisia tekemästä tätä massiivista virhettä. Se ei auta pääsemään fossiilisesta eroon vaan sitoo entistä enemmän.