Julkistalouden professori Roope Uusitalo kehottaa Antti Rinteen (sd.) hallitusta etsimään uusia tulonlähteitä yli kahden miljardin euron menolisäysten katteeksi. Vaarana on, että pidemmällä perspektiivillä valtion tulot eivät riitä kattamaan lisämenoja.
– Valtionyhtiöiden osakemyynnillä ei oikein voi pysyviä menopaineita kattaa. Budjettiesitys onkin kasattu melkoisen optimististen odotusten varaan, Uusitalo kirjoittaa Suomen Kuvalehden mielipidekirjoituksessa.
Julkisen talouden tasapainottuminen nojaa työllisyysasteen nousuun, joka voi jäädä haaveeksi heikentyvässä kansainvälisessä taloustilanteessa. Budjettiriihen yhteydessä julkistettujen työllisyystoimien vaikutusarvioita ei ole vielä edes olemassa.
Hallitusohjelman mukaan 75 prosentin työllisyysaste tulee toteutumaan ”normaalin talouskehityksen” oloissa. Professori arvioi työllisyyslukujen herättävän vielä runsaasti riitelyä.
– On helppo ennustaa, että riitaa syntyy sekä siitä, mitä voidaan laskea hallituksen työllisyystempauksiksi, että siitä, miten hallituksen tempaukset vaikuttivat, Roope Uusitalo toteaa.
– Hallitus arvioi työllisyyspolitiikkansa onnistumista uudestaan vuoden kuluttua. Liian pieni arvio hallituksen toimenpiteiden vaikutuksesta vaarantaisi suunniteltujen menojen lisäysten kohtalon. Riskinä on, että syntyy luovaa matematiikkaa, jossa 1+1 on ainakin kolme, Uusitalo jatkaa.
Työministeri Timo Harakan (sd.) innokkaasti ajama palkkatuen lisääminen ei ole myöskään täysin ongelmaton uudistus julkistalouden kannalta.
– Osa tuesta kuluu työpaikkoihin, jotka syntyisivät ilman tukeakin. Tällöin kasvavat valtion menot, mutta ei työllisyys. Sitä paitsi työllisyyden kasvattaminen ei ole varsinainen tavoite vaan keino hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamiseksi. Tämä onnistuisi paremmin, jos työstä maksaisi palkan työnantaja eikä veronmaksajat, Roope Uusitalo toteaa.