Julkinen talous alkaa heikentyä parin vuoden kuluttua ilman julkista taloutta kohentavia toimia.
– Hyvä suhdannetilanne, työllisyyden koheneminen ja edellisen hallituksen toimet kannattelevat julkista taloutta vahvemmaksi vielä tänä ja ensi vuonna, mutta sen jälkeen alijäämä alkaa vähitellen kasvaa, finanssineuvos Marja Paavonen sanoi valiovarainministeriön taloudellisen katsauksen julkistamistilaisuudessa tänään maanantaina.
Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy VM:n ennusteen mukaan kasvuun jo vuonna 2021.
– Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi merkittäviä työllisyyttä kohdentavia toimia, Paavonen toteaa.
Ikääntyminen kasvattaa eläke-, hoiva- ja hoitomenoja noin 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi hallitus on sopinut ohjelmassaan 1,3 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä, 200 miljoonan uudelleen kohdennuksista budjetin sisällä, 700 miljoonan veronkorotuksista ja 200 miljoonan jakamattomasta varauksesta lisäbudjetteja varten.
Pysyvien menolisäysten päälle hallitus on sopinut 3,05 miljardin kertaluontoisista menolisäyksistä. Myös nämä ”tulevaisuusinvestoinnit” kasvattavat alijäämää vuosina 2020-2022, koska omaisuuden myyntitulot eivät näy kansantalouden tilinpidossa tuloina. Niillä ei kuitenkaan ole juuri vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan enää vuonna 2023, jos menot päättyvät vuonna 2022.
Menolisäykset kasvattavat alijäämää 0,3 prosentilla
Valtiovarainministeriö on laskenut, miten hallitusohjelman toimet täysimääräisesti toteutettuina vaikuttaisivat julkiseen talouteen. Laskelman mukaan hallitusohjelman pysyvät menolisäykset kasvattavat julkisen talouden alijäämää noin 0,3 prosentilla suhteessa BKT:hen vuoden 2023 tasolla.
Muodostavatko hallitusohjelman menolisäykset riskin Suomen taloudelle?
– Niin kuin laskemassa näkyy, suorat menolisäykset ovat suurempia kuin niiden rahoittamiseksi löydetyt menojen uudelleen kohdentamiset tai veronkorotukset. Siinä mielessä ne kasvattavat kyllä alijäämää, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander vastaa.
Spolanderin mielestä oleellista on kuitenkin se, mitä menolisäyksillä saadaan aikaan.
– Me lähdemme laskelmassakin siitä oletuksesta, että menolisäykset nimenomaan ovat sellaisia, että ne luovat edellytyksiä työllisyyden kasvulle. Eli toimet, joita tehdään, näkyvät välittöminä menolisäyksinä, mutta luovat myöskin edellytyksiä talouden kasvulle.
Spolanderin mukaan ”on vähän vaikea mennä sanomaan, ovatko menolisäykset riski vai mahdollisuus”.
– Ehkä enemmänkin sanoisin näin, että ehkäpä se on kuitenkin mahdollisuus, että sitä kautta saadaan kohdennettua enemmän voimavaroja vaikkapa sinne työvoimapolitiikkaan ja sitä kautta saadaan aktivoitua ihmisiä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ihmetteli viikonloppuna Verkkouutisissa, miksi hallitus kohdentaa vain kolme prosenttia menolisäyksistään työllisyyspalveluihin, vaikka hallituksen onnistumisen tärkein edellytys on työllisyyden nousu.
Työllisyystavoite edellyttää prosenttiyksikön vahvempaa kasvua
Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamista vuonna 2023.
– Työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää noin keskimäärin prosenttiyksikön vahvempaa kasvua kuin perusurassa eli meidän ennusteessa, Paavonen sanoo.
BKT:n tulisi kasvaa keskimäärin prosenttiyksikön VM:n ennustetta nopeammin vuosittain neljä vuoden ajan, jotta työllisyys nousisi 60[nbsp]000 henkeä ennustettua korkeammaksi vuoteen 2023 mennessä. Myös tuottavuuden tulisi kasvaa ennustettua nopeammin.
VM ennustaa 1,6 prosentin kasvua tälle vuodelle, 1,2 prosentin kasvua ensi vuodelle, 1,1 prosentin kasvua vuodelle 2021, 0,9 prosentin kasvua vuodelle 2022 ja 0,7 prosentin kasvua vuodelle 2023.
Ennustettua nopeampi kasvu vaatisi sitä, että maailman talouden riskit hälvenisivät, luottamus tulevaisuuteen kohenisi sekä Suomessa että maailmalla ja kustannusten kasvu pysyisi maltillisena eikä yritysten tuottavuus heikkenisi. Näistä maailmantalous on hallituksen vaikutuspiirin ulkopuolella.
– Hallitus voi kyllä päättää tehokkaista ja mittaluokaltaan riittävistä toimista työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, Mikko Spolander sanoo.
Monien toimien vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.
– Sosiaaliturvan kautta syntyvät vaikutukset olisi varmasti nopeiten mahdollista saada voimaan, koska nehän ovat lainsäädännön takana ja niistä voidaan sopia ja päättää eduskunnassa, Spolander toteaa.
Hän ei halua, ottaa kantaa siihen, miten sosiaaliturvaa pitäisi lähteä yksityiskohtaisesti ”peukaloimaan”.
Jotta työllisyyden kasvu kohentaisi julkista taloutta, uusien työpaikkojen tulisi syntyä yksityiselle sektorille.
Lue myös:
Kasvu hidastuu, työllisyyden kasvu heikentyy