Näin varoittavat Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry yhteisessä tiedotteessaan tiistaina.
Järjestöt huomauttavat, että alkoholin sääntely-ympäristö on Suomessa jo nyt yksi Euroopan tiukimmista, mutta alkoholin kulutus ei silti ole meillä erityisen alhaista.
Järjestöjen mukaan alkoholijuomien vähittäismyynnin myyntiaikoihin kaavaillut rajoitukset lisäisivät työttömyyttä ja kauppojen kuolemia. Kaupan palveluverkoston kattavuuden lisäksi vaarassa on jopa 3 000 työpaikkaa. Pahimmin vaikutukset iskisivät pieniin alle 400 neliön myymälöihin, joita on noin kaksi kolmesta Suomen ruokakaupoista.
Muutokset kauppojen ja ravintoloiden sallituissa alkoholin myyntiajoissa heikentäisivät ennen kaikkea palvelualojen työntekijöiden työllisyyttä. Myös työturvallisuus voi olla entistä useammin vaarassa, jos kaavaillut lakimuutokset toteutuvat.
– Palvelusektori on suuri työllistäjä ja sitä odotetaan siltä tulevaisuudessakin. Siksi työllisyysvaikutukset on tärkeää huomioida tässä uudistuksessa vahvasti. Se on koko yhteiskunnan ja kansantalouden etu, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja Ann Selin (sd.) sanoo.
Ehdotettu ravintoloiden jatkoaikojen supistaminen merkitsisi vakavaa iskua yöravintolatoiminnalle. Moni yökerho on selviytymisen äärirajoilla. Asiakkaat eivät tulisi ravintoloihin aikaisemmin, vaan juhliminen siirtyisi valvomattomiin olosuhteisiin: epämääräisiin juhlapaikkoihin, kaduille ja koteihin. Järjestyshäiriöt lisääntyisivät asuintaloissa.
– Jatkoaikojen leikkaus tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen katoamista alalta. Yökerhotoimiala työllistää etenkin nuoria. Valtio menettäisi vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja verotuloja. Alle prosentti alkoholin kokonaiskulutuksesta tapahtuu yökerhoissa, eivätkä järjestyshäiriöt ole lisääntyneet, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan lakimies Sami Hämäläinen.
Järjestöjen mielestä alkoholilain uudistuksessa on keskityttävä vaikuttamaan pysyvästi ja aidosti alkoholin ongelmakäyttöön.
– Jyrkät rajoitukset ovat omiaan lisäämään ei-toivottuja lieveilmiöitä, kuten yksityistä maahantuontia, alkoholin hamstrausta sekä pimeää myyntiä. Suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta tuetaan parhaiten tavoitteellisella valistuksella, jota toteutetaan yksityisin ja julkisin varoin, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa julkistettu arviomuistio keskittyy Alkon monopolin ulkopuolisen myynnin rajoittamiseen sekä alkoholiverojen korottamiseen. Järjestöjen mielestä keinot ovat ylimitoitettuja ja edustavat menneen vuosisadan alkoholipolitiikkaa.
Sääntelyn lisääminen ei pitkällä tähtäimellä vähennä alkoholin kulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja, mutta sillä voi olla tuhoisa vaikutus Suomen palveluelinkeinoihin, niiden työllisyyteen sekä kansalaisten saatavilla oleviin palveluihin.