Suomen talous on nousemassa koronapandemian aikaisesta äkkijarrutuksesta. LähiTapiolan talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vahvasti kaksi seuraavaa vuotta, mutta sen jälkeen kasvuvauhti jälleen tasaantuu.
LähiTapiola Varainhoidon Talous- ja varallisuuskatsauksen mukaan suomalaiset kotitaloudet ovat selvinneet 2000-luvun talouskriiseistä eri tavoin. Talouskriisit ovat erityisesti osuneet nuoriin ikäluokkiin, jotka ottavat ensiaskeleita työelämässä. Hapuileva alku voi vaikuttaa nuorten myöhempään urakehitykseen pienentäen elinkaarituloja.
– Reaalisesti tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa pitkällä ajalla, mutta menetetyllä vuosikymmenellä eli vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen nuorimpien ikäluokkien tulot ovat jämähtäneet paikoilleen, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.
Hänen mukaansa alle 25-vuotiaiden tulot olivat 1970-luvun alussa hyvin lähellä väestön keskimääräisiä tuloja, mutta jäävät nykyisin 40 prosenttia keskimääräisiä tuloja pienemmiksi. Kehitystä selittää opiskelun lisääntyminen ja pidentyminen.
Tähän asti jokaisen sukupolven tulokäyrä kulkee edeltäviä sukupolvia korkeammalla, eli elintaso on jatkuvasti parantunut. Jopa pankkikriisin aikainen lamasukupolvi eli 1970-luvulla syntyneet ovat päässeet muita korkeammalle. Nykyiset kolmekymppiset ovat aloittaneet muita korkeammalta, mutta pahimmillaan he ovat saaneet kokea globaalin finanssikriisin, eurokriisin ja nyt vielä koronakriisin työuransa alkutaipaleella.
– Heidän elämänkaarensa alkutaival opiskelusta työelämään, itsenäiseen asumiseen, perheen perustamiseen ja varallisuuden kerryttämiseen on voinut häiriintyä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään peräkkäisistä kriiseistä, vaan saman aikaisesta rakenteellisesta elintason kasvun murroksesta, Nummiaro sanoo.
– Demografia ja tuottavuus johtavat alhaisemman kasvun ympäristöön, jossa ilmastonmuutoksen haittojen ehkäisylle on varattu joko lisätaakan tai vihreän kasvumoottorin rooli. Elintason nousu ei ole loppumassa, mutta sukupolvien välillä koetuista elintasohypyistä siirrytään pienempiin askeliin. Ja samalla kiinnitetään kunnolla huomiot siihen, kuinka suuren ekologisenjalanjäljen jätämme, jotta meidän elintasomme ei olisi pois tulevien sukupolvien elintasosta, Nummiaro jatkaa.
Kotitalouksien varallisuus jatkaa kasvuaan
Raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien ansiosta kotitalouksien varallisuus on jatkanut vahvaa kasvuaan. LähiTapiolan laskeman kotitalouksien varallisuusindeksi kasvoi 1,8 prosenttia koko maassa. Tämä on jo neljäs peräkkäinen vahva neljännes, mikä on tarkoittanut vuositasolla huipputuottoa 7,1prosenttia.
– Kansanterveyden kriisi on raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien kautta kääntynyt kotitalouksien varallisuuden riemuvoitoksi. Pörssiosakkeet ovat koronakriisin pohjilta nousseet tuottoindeksissä jopa yli 50 prosenttia ja rahastot noin puolet siitä, mutta talletuksille tuottoja ei alhaisten korkojen ympäristössä kerry.
Kotitalouksien kulutus vauhdittaa taloutta
LähiTapiolan ennusteen mukaan Suomen kuluvan vuoden talouskasvu yltää 2,8 prosenttiin. Ensi vuonna talous kasvaa ennusteen mukaan 2,5 prosenttia ja vuonna 2023 enää 1,2 prosenttia.
– Alkavan nousukauden isoin ajuri on kotitalouksien kulutus, kun elämännälkä purkautuu rokotteen ja säästöjen voimalla. Kuluttajien luottamus jo hypähti patoutumien purkautumista ennakoivaksi, Nummiaro sanoo.
Työttömyysasteen LähiTapiola ennakoi olevan 7,5 prosenttia tänä vuonna. Inflaation yltää tänä vuonna 1,7 prosenttiin.
– Inflaatio nousee väliaikaisesti energianhintojen, nopean toipumisen ja tuotannon pullonkaulojen vuoksi. Inflaation pidempiaikaisen kiihtymisen riski talouden ylikuumenemisen ja resurssien ehtymisen kautta on kuitenkin enemmän Yhdysvaltain kuin euroalueen tarina.
