– Vaurio koskee arviolta 25–30 prosenttia suuren sydänleikkauksen läpikäyneistä, akatemiatutkija Kaisa M. Hartikainen sanoi Mediuutisille.
Vaikka potilas toipuu suuresta sydänleikkauksesta hyvin, kotona elämän aikatauluttaminen ei suju: toimeen tarttuminen ontuu, suunnittelua vaativat tehtävät eivät etene ja tunteiden hillitseminen on vaikeaa.
Hiljainen aivovaurio on häiriö aivojen toiminnanohjaustoiminnoissa, jotka luotsaavat esimerkiksi käyttäytymistä, tunteita ja älyn käyttöä. Se ei tule esiin perinteisissä neuropsykologisissa testeissä, joissa koehenkilö saa reagoida yhteen asiaan kerrallaan.
Tampereen yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen teho-osaston osastonylilääkäri Kati Järvelä kertoi Mediuutisille, että hiljainen aivovaurio voi syntyä sydänleikkauksessa neljällä eri mekanismilla. Yksi syy ovat emboliat, toisille saattaa aiheuttaa se, että leikkauksen aikainen verenpaine on sydänkeuhkokoneen käytön aikana vailla normaalia painevaihtelua. Aivoille on riski myös se, jos leikkauksen ajaksi viilennetty potilas lämmitetään liian nopeasti. Neljäs hiljaista aivovauriota aiheuttava mekanismi voi olla tulehdusvaste, joka ilmenee turvotuksena.
Tampereen yliopistollinen sairaala käynnistää kuun vaihteessa tutkimuksen, joka voi poikia objektiivisen mittarin sydänpotilaan hiljaisen aivovaurion toteamiseksi. Tarkoitus on päästä käsiksi potilaan aivotoiminnan muutokseen testaamalla hänet ennen sydänleikkausta ja kolme kuukautta sen jälkeen.