Selvityksessä ehdotetaan tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan selvitys on osa laajempaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat myös sanomalehtien viisipäiväisen jakelun turvaaminen koko maassa ja uutistoimistotuki.
Hänen mukaansa jakelun turvaamista käsitellään valtioneuvoston kanslian vetämässä, postilainsäädäntöä ja posti- ja jakelutoiminnan tulevaisuutta arvioivassa valtiosihteerityöryhmässä. Uutistoimistojen tukimahdollisuutta selvitellään parhaillaan.
– Journalismin yhteiskunnallinen merkitys on korostunut koronakriisin aikana. Ihmisten tiedonsaannin kannalta se on korvaamaton lähde. Koronatilanne on kuitenkin ajanut tiedotusvälineiden talouden ahtaalle. Jotta kansalaisten oikeus saada tietoa ei vaarantuisi, on tässä akuutissa tilanteessa välttämätöntä selvittää pikaisesti, miten journalismi säilytettäisiin toimintakykyisenä, Harakka sanoo.
Selvityksen tehnyt toimittaja-kirjailija Elina Grundström ehdottaa pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille.
Tukea voisi hakea hankkeisiin, joilla vahvistettaisiin laadukasta paikallista tai alueellista journalismia, tutkivaa journalismia tai tavanomaista perusteellisempien juttukokonaisuuksien tuottamista sekä journalistisen sisällön lisäämistä digitaalisille alustoille.
Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva riippumaton tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti. Tukea voisi käyttää palkkakustannuksiin tai freetyön ostamiseen.
Grundströmin ehdottama valikoimaton tuki vastaisi pohjoismaisia käytäntöjä. Se olisi prosentuaalinen avustus, joka olisi suhteutettu tiedotusvälineiden vuonna 2019 saamiin tilaus- ja irtonumerotuottoihin.
Selvityksen mukaan nopeiden tukimuotojen rinnalla tulisi käynnistää selvitys myös harkinnanvaraisten tukien kokonaisuudesta ja tukilautakunnasta.
Kokonaisuus muun muassa tukisi Grundströmin mukaan journalismia alustasta riippumatta, varmistaisi paikallisen ja alueellisen journalismin elinvoimaisuuden sekä tukisi median digisiirtymää.
– Tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös kaikkia olemassa olevia journalismin tukia ja selvitettäisiin, olisiko mielekästä yhdistää ne uuteen tukien kokonaisuuteen, hän esittää.
Selvityksessä todetaan myös, ettei laadukkaintakaan suomalaista journalismia saada helposti kannattavaksi niin kauan kuin kansainväliset sosiaalisen median alustat ja hakukoneet jakavat journalistien työtä ilmaiseksi.
Tästä syystä Grundström esittää, että olisi käynnistettävä tarkempi selvitys siitä, miten alustayhtiöitä voitaisiin verottaa Suomessa nykyistä enemmän, ja miten ne voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.
Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo seuraavaksi selvittää Grundströmin ehdottamien journalismin tukemiseen liittyvien ratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta muun muassa kansallisen lainsäädännön ja EU:n valtiontukilainsäädännön näkökulmasta.
Journalismin tukimääräraha pyritään viemään Harakan mukaan kolmanteen lisätalousarvioon.