– Kun aloin perehtyä uuteen tehtävääni kesällä, kirkastui minulle aika nopeasti se, että kyllä me olemme aika vaikean valinnan edessä. Suomen talouden tilanne oli se, ettei vienti vedä vieläkään toivotulla tavalla, kikystä tulevat vaikutukset alkavat purra vasta vähän pidemmällä aikavälillä, työllisyyskehitys on ollut heikkoa ja velkaantuminen edelleen voimakasta, Petteri Orpo (kok.) listasi tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa Helsingissä.
Hallitus sai budjettineuvottelunsa päätökseen torstaina illalla. Budjetissa korostuvat etenkin työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet.
Valtiovarainministerin mukaan päättäjillä oli kaksi vaihtoehtoa.
– Ensimmäinen oli se, että lähdetään valmistelemaan uusia säästöjä, eli leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja tärkeisiin tulonsiirtoihin, velkaantumisen taittamiseksi.
Toinen vaihtoehto olivat päätökset, joilla nostetaan työllisyysastetta ja saadaan näin lisää verotuloja ja turvataan palvelut ja tulonsiirrot.
– Me valitsimme työn linjan. Haluamme pitää kiinni hallitusohjelman 72 prosentin työllisyysasteesta. Se on se tavoite, jolla pystymme turvaamaan sen hyvinvoinnin tason, johon olemme Suomessa tottuneet.
Petteri Orpon mukaan Suomi ottaa nyt askeleita kohti muita Pohjoismaita.
”Velaksi eläminen loppuu”
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi, ettei budjettineuvotteluihin liittynyt sellaista draamaa, kun mediassa annettiin ymmärtää.
– Yksi pala on valmiina, kun Suomea laitetaan kuntoon, hän totesi.
Sipilä kuvasi neuvotteluja erittäin ”hyväksi ja rakentavaksi prosessiksi”.
– Pyrimme siihen, että erinäisillä toimilla jäädytetään meidän menomme suoraksi viivaksi ja sitten työllisyyttä edistävillä toimilla päästään pikkuhiljaa pisteeseen, jossa tulot ja menot kohtaava, pääministeri selvitti.
Hänen mukaansa tulo- ja menokäyrät kohtaavat vuonna 2021 ja velaksi eläminen loppuu. Sipilä korosti, että budjetissa toteutetaan viimeiset aiemmin päätetyistä 4 miljardin leikkauksista. Uusia ei enää tarvittu.
Pääministerin mukaan keskeisin keino hallituksen tavoitteiden saavuttamisessa on työllisyysasteen parantaminen.
– Työllisyysasteemme ei ole meidän kaltaistemme hyvinvointivaltioiden tasolla – ei lähelläkään sitä. Meidän naapurimme Norja, Tanska, Ruotsi saatikka sitten Islanti ovat kaukana yläpuolellamme.
Juha Sipilä muistutti, että nytkin asetettu 72 prosentin työllisyystavoite on naapureihin nähden vaatimaton.