Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä Suomen aluehallinto on muodostumassa sekavaksi, kalliiksi ja epädemokraattiseksi.
– Maakunnissa olevaa valtion hallintoa kootaan nyt vertikaalisesti putkihallinnoksi. Kussakin linjahallinnon putkessa aluejaot ovat useimmiten erilaiset. Yksi hallinnonala jakaantuu maassa viiteen alueeseen, toinen seitsemään, kolmas yhdeksään, neljäs viiteentoista ja niin edelleen, Pekkarinen kommentoi tiedotteessaan.
– Näiden jaottelujen mukaan sisämaan 18 maakunnasta monen kohtalona on kuulua valtion aluehallintotehtävissä eri alueisiin. Yhdessä itään, toisessa länteen, kolmannessa pohjoiseen.
Mauri Pekkarisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä kuntapohjaiselle aluehallinnolle on käymässä samalla tavalla, kun maa jakautuu viiteen sote-alueeseen, 19 sairaanhoitopiiriin, 18 maakuntaan ja kymmeniin ammatillisen koulutuksen kuntayhtymiin.
Pekkarisen mielestä asiaa sekoittaa vielä entisestään keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys eli virsu-hanke, kun 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta jaetaan useampaan pienempään alueeseen.
Mauri Pekkarinen ehdottaa, että erillisten hallintoputkien sijasta seuraavan hallituksen tulisi koota aluehallinto horisontaalisesti 14-18 maakuntaan.
Suorilla vaaleilla valittaisiin maakuntavaltuusto, jolla olisi keskeinen päätöksentekovalta. Valtuuston alaiset toimielimet vastaisivat kustakin vastuualueesta ja toimintojen rahoitus perustuisi pääasiassa vastaavien tehtävien nykyisiin rahoituslähteisiin.
– Muun muassa Ruotsin tapaan tällaisen maakunnallisen hallinnon keskeisestä säädösohjauksesta ja valtion rahoituksesta päättäisivät eduskunta ja hallitus, Pekkarinen toteaa.
Pekkarisen mukaan maakuntien päättäjien vallassa olisi oman alueen kehittäminen, keskeisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, hankkeiden priorisointiin liittyvät asiat ja maakunnan yleinen edunvalvonta.
