Entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toimi hallituksen johdossa Suomen edellisellä EU-puheenjohtajuuskaudella 2006. Hän muistuttaa Nykypäivän haastattelussa, miten kausi merkitsi pääministerille ”täyttä työtä”.
Siitäkin huolimatta, että hän oli pääministerinä ehtinyt valmistautua siihen jo kolme vuotta.
– Olen arvioinut summittaisesti, että puheenjohtajuuskaudella noin 80, melkein sata prosenttia ajastani ja ajatuksistani meni EU:n johtamiseen, hän hämmästyttää.
Sittemmin Lissabonin sopimuksen myötä puheenjohtajamaiden pääministereiden työtaakka helpottui, kun Eurooppa-neuvostolle tuli pysyvä puheenjohtaja.
– Se, mikä tästä jäi jäljelle, on tietysti se, että muut ministerit toimivat omien ministerineuvostojensa puheenjohtajina. Kun näissä tulee poliittisia ongelmia, pääministerin kollegoineen täytyy niitä yhteen sovitella, Vanhanen huomauttaa.
Suomi on astumassa nyt EU-puheenjohtajuuteen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla.
Miten paljon puheenjohtajuus tulee työllistämään uutta pääministeriä?
– Arvioisin ehkä noin puolet hänen ajankäytöstään ja siitä, paljonko tämä pääkoppaa mietityttää.
Vanhanen toimi pääministerinä ensin punamultahallituksessa 2003 – 2007 ja sitten porvarihallituksessa 2007 – 2010. Hän arvioi pääministerikausiensa kovimmiksi paikoiksi kansainvälisen finanssikriisin, EU-puheenjohtajuuden sekä kolmanneksi yllättävät ja järkyttävät tapahtumat, kuten tapaninpäivän tsunamin, kouluampumiset ja Konginkankaan nuorten bussionnettomuuden.
Nykypäivässä julkaistu laaja juttu pääministeriyden haasteista luettavissa kokonaisuudessaan Verkkouutisten Plus-osiosta. Juttuun on haastateltu myös entistä pääministeriä Jyrki Kataista (kok.) sekä politiikan tutkijoita. Kirjautuminen on maksuton.