Kansalaisaloitteiden suosio on yllättänyt eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.), jonka toisella pääministerikaudella aloitteita koskevaa lakia alettiin säätää.
– Ajattelin silloin, että niitä tulisi muutama vuodessa eduskuntaan. Suosion kasvu on yllättänyt, Vanhanen sanoo Uutissuomalaiselle.
Uudella eduskunnalla on parhaillaan käsittelyssä neljä aloitetta. Lisäksi tiedossa on kahdeksan aloitetta, joilla on eduskuntakäsittelyyn vaadittavat vähintään 50 000 allekirjoitusta, mutta joita ei vielä ole luovutettu eduskuntaan. Viime vaalikaudella eli valtiopäivillä 2015–2018 käsiteltiin 19 ja sitä edellisellä kuusi kansalaisaloitetta.
Vanhasen mukaan aloitteiden vaatimaa kannattajamäärää ei ole syytä nostaa. Sen sijaan hallitusohjelmaan on kirjattu, että niiden allekirjoittamisen ikäraja lasketaan 15 vuoteen.
– On mahdollista, että joskus myöhemmin määrää joudutaan pohtimaan, jos aloitteen allekirjoittaminen alkaa olla yhtä helppoa kuin peukutuksen laittaminen Facebookiin, Matti Vanhanen pohtii.
Kansalaisaloitteiden ruuhkasta kertoo se, että puhemiehen sijaan ne ottaa eduskunnassa vastaan eduskunnan lainsäädäntöjohtaja. Muutos tehtiin, kun Vanhanen nousi alkukesästä eduskunnan puhemieheksi.
– Talon sisällä linjasin niin, että kun näitä on nyt sen verran paljon tulossa, siirrytään ainakin minun kauteni ajaksi järjestelmään, jossa lainsäädäntöjohtaja ottaa eduskunnan puolesta aloitteet vastaan. Ensimmäiset aloitteet tällä menettelyllä on jo vastaanotettu, Vanhanen toteaa.
Vain kaksi aloitetta vuodesta 2012 lähtien on edennyt lainsäädäntöön saakka: laki sukupuolineutraalista avioliitosta ja äitiyslaki, joka sallii naisparin lapselle kaksi äitiä jo ennen syntymää.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen toteaa aloitteiden vaikuttaneen tästä huolimatta lainsäädäntöön.
– Esimerkiksi kellojen siirtelystä luopumista esittänyt aloite johti siihen, että Suomi piti näkyvästi asiaa esillä EU:ssa, Huotarinen toteaa USU:lle.
Matti Vanhasen mukaan kansalaisaloitteet on otettava huomioon, koska niiden takana on merkittävä määrä ihmisiä.
– Demokratian pitää kyetä vastaamaan kansalaisten tärkeiksi kokemiin asioihin. Vaikka aloite itsestään ei tuottaisi muutosta lainsäädäntöön, sillä voi olla välillinen vaikutus puolueiden ohjelmiin ja virkamiesten valmistelussa oleviin asioihin. Aloitteet eivät mene hukkaan, Vanhanen sanoo.