Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen jakavan opposition huolen valtion velkaantumisesta ja alijäämästä.
Vanhasen mukaan velanoton vähentäminen edellyttää sitä, että koronavirus saadaan pidettyä hallinnassa, pandemia on ohi ja Suomi saadaan uudelleen kestävän kasvun uralle.
– Mutta arvoisat välikysyjät, ei Suomi nouse kauhuskenaarioita maalailemalla, perheiden valinnanvapautta kaventamalla tai ajamalla kunnat veronkorotusten tai koulutusleikkausten tielle, Matti Vanhanen sanoi eduskunnassa välikysymyskeskustelussa.
Vanhasen mukaan tehokkainta talouspolitiikkaa tässä hetkessä on koronakriisin hoito.
– Siksi hallitus budjettiriihessä varmisti sen, että kaikilla viranomaisilla on riittävät resurssit koronaviruksen leviämisen estämiseen: testaukseen ja hoitoon. Tämä on tärkein syy ensi vuoden talousarvion loppusumman kasvuun, Vanhanen sanoi.
Vuoden 2021 talousarvioesityksen alijäämä on 10,8 miljardia euroa. Koronamenojen lisäksi alijäämää korottivat kuntien saama tuki sekä rahapelituottojen alenemisen kompensointi kertaluonteisesti. Vanhasen mukaan päätöksillä hillitään kuntaverotuksen nousupaineita ensi vuonna.
– Tarkoittavatko välikysyjät siis sitä, että esimerkiksi kuntien tuki pitäisi jättää budjetista pois, Vanhanen kysyi.
Ensi vuoden valtiontalouden vajetta kasvattivat noin miljardilla myös viime kevään lisätalousarviossa tehdyt elvytystoimet. Silloin laitettiin liikkeelle nopeavaikutteisia kertaluonteisia julkisia investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tieverkkoon ja rautateihin.
Hallitusohjelman tavoitteet eivät ole mahdollisia
Vanhasen mukaan hallitukselle ei ole epäselvää, että julkinen talous pitää saada aikanaan tasapainoon ja väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje kurottua umpeen.
– Ikärakenteen vanheneminen ja siitä aiheutuvien haasteiden hoitamisen kannalta liian matala työllisyysaste ovat meidän ongelmiamme, Vanhanen totesi.
Vanhasen mukaan hallituksen pitää jatkuvasti ponnistella sen eteen, että luottamus Suomeen säilyy vahvana.
Vanhasen mukaan luottamusta lisää se, että valtion budjetoinnissa palataan ensi vuonna kehysmenettelyyn. Lisäksi hallitus päivitti budjettiriihessä talouspolitiikan keskeiset tavoitteet ja päätti julkisen talouden kestävyystiekartasta.
Hallitusohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapaino vuonna 2023 normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa.
– Lienee kiistatonta, että nykyinen tilanne ei vastaa normaalia talouskehitystä. Hallitus totesikin, että koronaviruksen takia muuttuneessa tilanteessa hallitusohjelman alkuperäiset tavoitteet eivät ole mahdollisia eivätkä realistisia, Vanhanen kertoi.
70-75 prosentin velkasuhde yhä korkea
Hallituksen uutena tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön uusin arvio julkisen talouden vahvistustarpeesta on noin viisi miljardia euroa.
– Tässä VM:n arviossa velka vakautuisi 70-75 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sellainen taso olisi toki korkea, mutta kuitenkin euroalueen alhaisimpien joukossa.
Vanhanen muistuttaa, että hallitusohjelmaa ei kirjoitettu uudelleen myöskään finanssikriisin iskiessä Suomeen runsas kymmenen vuotta sitten.
– Tuolloin hallitus, jossa kokoomus myös oli mukana, pyrki pääsemään takaisin kestävän kasvun uralle myös elvyttämällä ja vahvistamaan julkista taloutta. Tämä hallitus pyrkii samaan.
Hallitus tekee 80 000 työllisestä konkreettiset päätökset
Julkisen talouden kestävyystiekartassa hallitus asetti uuden rakenteellisen työllisyystavoitteen: 80[nbsp]000 lisätyöllistä, jonka tulee vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla.
– Hallitus tekee tähän tavoitteeseen johtavat konkreettiset päätökset. Ne eivät jää seuraaville hallituksille. Tämä koskee myös ratkaisuja, jotka johtavat yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä työllisten määrän lisääntymiseen kymmenellä tuhannella, Vanhanen sanoi.
Seuraava osa hallituksen työllisyystoimista päätetään puoliväliriihessä ensi keväänä. Vanhasen mukaan hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.
– Muistutan, että tuloverojen alennus ei ole julkista taloutta vahvistava rakenteellinen uudistus. Hallitus ei siis lähde parantamaan työllisyyttä sen paremmin suurilla veronalennuksilla kuin valtion menojen pysyvällä lisäämiselläkään, Vanhanen sanoi.