Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Mietinnöstä tiistaina informoinut valiokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) totesi, että levottomassa kansainvälisessä poliittisessa tilanteessa valiokunnan jäsenet ”selvästi hakivat yhteistä tahtoa hyvin vahvasti”.
– Pidän itse asiassa arvona itsessään sitä, että tasavallan presidentillä, hallituksella ja eduskunnalla on hyvin yhtenäinen ja yhteinen analyysi siitä mitä maailmassa tapahtuu, ja myös linjauksista joita Suomen on syytä tehdä, Matti Vanhanen sanoi.
Vanhasen mukaan valiokunnassa päätöksistä oli hyvinkin laaja yhteisymmärrys.
– Tai vähintään niin, että kaikki sietivät sanamuodot, tekstin johdonmukaisuudesta tinkimättä.
Vasemmistoliitolta jäi mietintöön eriäviä mielipiteitä, mutta ne ovat Matti Vanhasen mukaan ”rajattuihin” kohtiin.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan mukaan ”tällaisena aikana” on hyvä sanoa tietyt isot perusasiat selvästi ulos. Mietintöön kirjattiin, että ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia ja ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta”. Selonteossa todetaan myös, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumista sotilaalliseen konfliktiin.
Vanhasen mukaan mietinnössä korostetaan EU:n yhtenäisyyden tavoitetta ja tarvetta, oman puolustuksemme kehittämistä ja USA:n presidentinvaalien jälkeisen transatlanttisen suhteen merkittävyyttä.
Merkittävimpänä muutoksen edelliseen selonteon antamiseen Matti Vanhanen piti Ruotsi-suhteen kehittymistä turvallisuuspolitiikassa.
Nato ennallaan
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) korosti oleellisen yksimielisyyden merkitystä mietinnössä.
– Mitä tulee siihen kohtaan johon aina julkisesti kohdistuu mielenkiintoa, eli miten Suomen suhtautuminen Natoon määritellään, niin tässä ei todellakaan ole nyt mitään uutta. Oleellinen kohta, jossa se määritellään, on täsmälleen hallitusohjelman mukainen, Pertti Salolainen sanoi.
Salolaisen mukaan vaikeus on siinä, että selonteko on jo nyt vanhentunut. Sen jälkeen on käyty muun muassa USA:n presidentinvaalit.
Salolainen mainitsi erikseen jatkuvan, syvenevän ja paranevan Venäjä-tutkimuksen merkityksen.
– Olemme ulkomailla käydessämme huomanneet, että Suomeen kohdistuu tältä osin paljon mielenkiintoa.