Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen kirjoittaa Sdp:stä blogissaan otsikolla Suhtautuminen omistamiseen on ristiriitaista. Hänen mukaansa suhde omistamiseen ja riskinottoon jakaa poliittista kenttää yhä.
– Asetelma on jyrkentynyt. Vielä ensimmäisessä hallituksessani Sdp tuki talouskasvua ja työllisyyttä suhtautuen käytännönläheisesti omistajuuskysymyksiin. Saimme paljon myönteistä aikaan, Matti Vanhanen toteaa.
Hänen mukaansa tuolloin varallisuusvero poistettiin, yritysten sukupolvenvaihdosten tukemiseen tuli merkittävä huojennus, ”täysin kohtuuton” perintöveron kolmas luokka (48 prosenttia) poistettiin ja yritysten omistajille tuli riskinottoon kannustava verottoman osinkotuoton raja 90 000 euroon.
– Tuntuu, että nykyinen Sdp on täysin toinen puolue. Se esittää tuoreessa kannanotossaan noin puolen miljardin euron veronkiristyksiä juuri perintö- ja lahjaveroon sukupolvenvaihdoksissa, osinkoveron kiristämistä ja tasapuolisesti eri yritysmuotoja kohtelevan yrittäjävähennyksen poistamista. Kaikki nämä ehdotukset heikentäisivät tavallisten omaa rahaansa riskeeraavien yrittäjien toimintaedellytyksiä ja yritysten jatkuvuutta, Vanhanen toteaa.
– Sdp hyväksyi kyllä viime hallituksessa silmiään räpäyttämättä yhteisöveroa maksaville yrityksille hyvän viiden prosentin verokevennyksen. Tietääkö Sdp:n kannattajakunta, että tästä helpotuksesta 25 suurinta yritystä ja niiden omistajat saavat noin puolen miljardin verokevennyksen joka vuosi? Näiden yritysten omistajien asia kyllä saa hyväksynnän, mutta suhtautuminen yli 100 000 tavalliseen yritykseen ja niiden omistajiin on kuin luokkataistelun ajoilta.
Matti Vanhasen mukaan hyvä esimerkki on varallisuusvero, joka oli ”kateuden ajan vero”.
– Sitä maksoivat yksityishenkilöt. Jos yksityishenkilö omisti vuokra-asuntoja tai yrityksen osakkeita, hän maksoi omaisuudestaan veroa riippumatta siitä, tuottiko omaisuus tai ei. Sen sijaan jos työeläkerahasto, kaupunki tai vaikka osuuskunta omistivat samanlaisia vuokra-asuntoja tai yrityksiä, ne eivät joutuneet maksamaan omaisuusveroa.
– Sama valitettava periaate näkyy perintö- ja lahjaverossa ja sen piirissä olevissa varallisuuserissä. Yritysten kannalta esimerkiksi ruotsalaisen omistajan Suomessa toimiva yritys ei joudu kerran sukupolvessa pohtimaan, paljonko yrityksestä on irrotettava varallisuutta perintöveron maksamiseen. Tai osuuskunta kauppaliikkeen omistajana ei joudu koskaan miettimään, miten rahoittaa seuraavan omistajasukupolven perintöveron maksu. Kadun toisella puolella oleva yksityinen kauppias joutuu sen miettimään.
Matti Vanhasen mukaan Sdp on toistamiseen vaatinut, että Juha Sipilän hallituksen antama viiden prosenttiyksikön kevennys yrittäjävähennyksenä perutaan.
– Sdp puolustaa siis tekemäänsä verokevennystä suurimmille yrityksille, mutta samaa ei saisi antaa pienille omistajayrittäjille, Matti Vanhanen toteaa.
– Mistä tämä ristiriita johtuu? Taustalla on Sdp:llä ajattelu, joka erottaa yrityksen ja omistajan toisistaan. Teoriassa niin pitääkin tehdä ja esimerkiksi julkisissa yhtiöissä eli pörssiin listatuissa yhtiöissä näin onkin. Mutta raja omistajan ja yrityksen välillä hälvenee mentäessä kohti pienempiä yrityksiä, joissa usein yrittäjä on henkilökohtaisellakin omaisuudellaan vastuussa yrityksestä.
– Tällöin yrittäjän omasta näkökulmasta kyse yrityksen menestymisessä on kyse myös henkilökohtaisesta menestyksestä. Tällaisille yrittäjille yrityksen maksama yhteisövero ja omistajan maksama osinkovero on yhtä kokonaisuutta. Yrityksen perimisestä maksettava perintövero myös on faktisesti tuloutettava tavalla tai toisella yrityksen varallisuudesta. Tällöin perijä ensin maksaa kovankin osinkoveron yrityksestä irrottamistaan rahoista ja sen jälkeen käteen jäävällä summalla perintöveron valtiollle. Tai metsää perivä myy puuta, maksaa siitä myyntivoittoveron ja loppusummalla sitten perintöveron. Tosiasiassa veron kokonaismäärä on tällöin jotain aivan muuta kuin pelkkä perintövero.
Vanhasen mielestä Sdp ei ole tiedostanut yritysten oman pääoman tarvetta.
– Vaalikaudella 2011-2015 se kiristi tuntuvasti osinkoverotusta, perintöverotusta ja pääomatulojen veroa. Käytännön päätökset menivät siis eri suuntaan kuin mitä kiristyneen pankkisääntelyn oloissa olisi pitänyt tehdä. Tässä on yksi syy siihen, miksi Suomi Kataisen/Stubbin hallituskaudella ei päässyt kiinni muun Euroopan nousukauteen. Ja nyt Sdp uusissa esityksissään jatkaisi tätä virhesuuntaa jos pääsee valtaan.