– Saksassa on löydetty heidän työmarkkinajärjestelmäänsä istuva malli ja minusta meillä pitäisi olla sama tavoite, Matti Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Tavoitteena pitäisi olla, että yritykset voisivat välttää supistukset, lomautukset ja konkurssit paikallisilla joustoilla.
– Paikallisen sopimisen tärkein merkitys liittyy yrityksen kriisiytyvään vaiheeseen, jossa tavoitteena pitää olla sen, että voitaisiin välttyä irtisanomisilta ja lomautuksilta ja löytää riittävän ennalta sellaisia keinoja, jotka pitäisivät työpaikat ja loisivat yrityksille kilpailumahdollisuudet.
– Ennalta kyettäisiin näkemään vaikeudet ja etsimään niihin paikalliset ratkaisut, joita ei koskaan liittotason sopimuksella kyetä ottamaan huomioon, Vanhanen sanoo.
Hän korostaa, että hallitusohjelman tavoitteiden paikallisen sopimisen suhteen pitäisi toteutua. Hallitusohjelman mukaan ”tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä”.
Hallituksen asettama selvitysmies Harri Hietala julkisti lokakuun puolessavälissä selvityksensä paikallisen sopimisen edistämisestä. Vanhasen selvitys vie asiaa hyvään suuntaan.
– Tätä pitää valmistella huolella. Hietalan esitys ei ole mikään valmis esitys. Se vaatii huomattavaa lisävalmistelua, Vanhanen sanoo.
Palkansaajajärjestöt ovat toivoneet, että paikallisen sopimisen edistämiseen tähtäävät toimet voisi yhdistää neuvotteluihin kustannuskilpailukykyä parantavista toimista, mutta Vanhanen tyrmää neuvotteluiden kytkemisen yhteen.
– Tämä on erillinen kysymys, Vanhanen sanoo paikallisesta sopimisesta.
Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluista kilpailukykytoimien suhteen Vanhanen kertoo kuitenkin olevansa ”toiveikkaampi” kuin aiemmin. Hän toteaa, että lomarahapäätös jo osoitti, että hallitus on tarvittaessa valmis joustamaan. Hallituksen tavoitteena on edelleen, että työvoimakustannuksia alentamalla ja palkkamaltilla saataisiin kurottua umpeen kilpailukykykuilua kilpailijamaihin nähden yhteensä kymmenellä prosentilla. Se ei ole kiveen hakauttua, miten prosentit jakaantuvat. Jos kymmenestä prosentista tingittäisiin, pitäisi vastaavasti yritystasolla tuottavuustoimilla saada kurottua paremmin umpeen kilpailukykykuilua, mutta siihen on vaikeampaa vaikuttaa.
– Tervettä järjen käyttöä pitää olla, Vanhanen sanoo.