Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä maakuntaveron valmistelua on jatkettava, vaikka parlamentaarinen maakuntaverokomitea jäi erimieliseksi.
– Nähdäkseni valmistelua on jatkettava niin, että maakuntien rahoituksen ja tehtävien linjaukset liitetään tiiviimmin yhteen, Matti Vanhanen kirjoittaa kolumnissaan.
Tähän asti maakuntien rahoitusta ja tehtäviä on valmisteltu erikseen erillisissä työryhmissä. Vanhasen mukaan kuntien, tulevien maakuntien sekä valtion tehtävänjakoa ja tehtävien rahoitusta on katsottava kokonaisuutena.
– Kokonaisuuteen on haettava laajaa poliittista yhteisymmärrystä, Vanhanen linjaa.
Vanhasen mielestä tänä keväänä on tärkeintä saada eduskunnassa eteenpäin sote-pelastustoimen rakenneuudistuksen ensimmäinen vaihe ja hyvinvointialueiden perustaminen. Maakuntavero ja maakunnan tehtävien laajentaminen kuuluvat uudistuksen toiseen vaiheeseen.
Hallitus sitoutunut tietoon perustuvaan politiikkaan
Perussuomalaisten, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajat jättivät parlamentaarisen maakuntakomitean mietintöön eriävät mielipiteensä.
– Osa hallituspuolueista olisi antanut johtopäätöksissä enemmän painoa maakuntaveron myönteisille vaikutuksille ja ottanut sen käyttöön jo lähivuosina. Oppositiopuolueet puolestaan esittivät enemmistöä kriittisempiä näkemyksiä, Vanhanen summaa.
Vanhasen mukaan hallituksen piirissä on arvioitava aluehallinnon ratkaisujen ja rahoitusmallien seuraavaa vaihetta avoimesti uuden tiedon valossa.
– Olemme yhdessä sitoutuneet tietoon perustuvaan politiikkaan. Ihmisten eriarvoisuutta lisäävät ratkaisut eivät nekään ole hallituksen ohjelman mukaisia, Vanhanen toteaa.
Selvitystyön mukaan maakuntaverolla vahvistettaisiin alueellista itsehallintoa, luotaisiin taloudellisia kannustimia sekä helpotettaisiin investointien rahoitusta. Maakuntavero johtaisi kuitenkin todennäköisesti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.
Eduskunnassa on tällä hetkellä käsiteltävänä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, jolla perustettaisi 22 hyvinvointialuetta.
– Siinä rahoitus perustuu täysin valtionosuuksiin. Maakuntaveron olisi tarkoitus täydentää hyvinvointialueiden rahoitusta jollakin aikavälillä, Vanhanen toteaa.
Verorasituksen alueelliset erot muodostuvat suuriksi
Maakuntaverokomitea teki eri skenaarioilla painelaskemia, joilla pyrittiin arvioimaan rahoituksen riittävyyttä ja tarvetta maakuntaveron korotuksiin vuosina 2030 ja 2040.
Hallitusohjelman mukaisesti laskelmien perustana oli verotuksen kokonaistason pysyminen ennallaan. Näin ollen valtion rahoitus vähenisi sitä mukaa kuin maakuntaveron osuus hyvinvointialueen rahoituksesta nousee.
Skenaarioiden perusteella verorasituksen alueelliset erot muodostuvat varsin suuriksi jo pienilläkin veroasteilla.
– Kun sote-uudistuksen tavoite on lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa, niin maakuntaverotuksen käyttöönotto uhkaisi puolestaan lisätä eriarvoisuutta verotuksen kautta. Näin kävisi siitä huolimatta, että verotuksen tasausjärjestelmät olisivat käytössä, Vanhanen kertoo.
Vahvan veropohjan alueilla asuvat hyötyisivät maakuntaverosta, mutta heikomman veropohjan alueiden asukkaat puolestaan eivät. Erot suurenisivat, jos maakuntaveron osuus hyvinvointialueen rahoituksesta kasvaisi.
Maakuntavero edellyttäisi laajempia tehtäviä alueille
Vanhasen mukaan maakuntavero ei näytä soveltuvan yhdenvertaisuusriskien vuoksi kovin hyvin nykyisten sote- ja pelastustoimitehtävien rahoitukseen.
Maakuntaverokomitean enemmistön näkemyksen mukaan maakuntaveron käyttöönotto edellyttäisi olennaisesti nykyistä laajempia tehtäviä.
– Olen komitean kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen uudistuminen verotusoikeuden saavaksi maakunnaksi, edellyttäisi sote- ja pelastustoimitehtäviä merkittävästi laajempien tehtävien siirtämistä itsehallintoalueelle, Vanhanen kertoo.
Käytännössä uudelle itsehallintoalueelle pitäisi Vanhasen mukaan siirtää ainakin nykyisiä maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten tehtäviä.