Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi esittelevänsä tänään keskiviikkona eduskunnalle hallituksen lakiesityksen, jolla nostetaan Suomen lainanottovaltuuskattoa eli valtionvelan enimmäismäärää.
– Myöhemmin tänään esittelen hallituksen erittäin karun esityksen, joka koskee sitä, että meidän lainanottovaltuuskattoa, joka on nimellisarvioltaan 125 miljardia euroa, sitä esitetään nostettavaksi 150 miljardiin euroon, Matti Vanhanen sanoi eduskunnalle lisäbudjetin lähetekeskustelussa.
Vanhasen mukaan toimiminen lähellä lainanottovaltuuden ylärajaa vaikeuttaa valtionvelan hallintaa ja vähentää mahdollisuutta tarkoituksenmukaiseen kassapuskurin ylläpitämiseen yllättävien menojen varalta.
Perustuslain mukaan valtiolle voidaan ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Eduskunta käy tänään lähetekeskustelun tämän vuoden neljännestä lisätalousarviosta, joka on Vanhasen mukaan ”poikkeuksellisen suuri”, neljä miljardia euroa tänä vuonna.
Huoli velkataakan lisääntymisestä ei ole aiheeton
Valtion nettolainanoton arvioidaan nousevan tänä vuonna lähes 19 miljardiin euroon.
– Kyseessä on tietoinen valinta, koska ilman valtion vastaantuloa pandemian seuraukset olisivat ihmisille ja yrityksille vielä paljon haitallisemmat, Vanhanen sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan kiitos siitä, että Suomella on varaa velkaantua kuuluu edelliselle Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle.
– Huoli velkataakan lisääntymisestä ei kuitenkaan ole todellakaan aiheeton. Vaikka nyt valtio voi ottaa taakkaa kantaakseen, samalla on tehtävä suunnitelmat siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan. Tämä on olennainen osa jälleenrakennusta, Vanhanen sanoi.
Vanhasen mukaan valtionvelan kasvun pitäminen hallinnassa mahdollistaa myös sen, että mahdollisiin tuleviin kriiseihin voidaan reagoida ajassa niiden edellyttämällä tavalla.
– Kriisin seurauksena hallitus sovittaa ohjelmansa uuteen taloudelliseen toimintaympäristöön. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä, Vanhanen sanoi.
Se edellyttää julkisen talouden vahvistamista valtiovarainministeriön virkakunnan tämän hetkisen arvion mukaan seitsemällä miljardilla eurolla.
– Hallitus linjaa syksyllä toimet, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Tuolloin arvioimme tarkemmin myös sopeutustoimien aikataulua. Tätä kutsumme julkisen talouden kestävyyden tiekartaksi, Vanhanen kertoi.
Varoitus finanssikriisin seurausten toistumisesta
Vanhasen mukaan talouden kasvun vauhdittamisen kannalta edullisinta on painottaa sopeutustoimet rakenteellisiin uudistuksiin, jotka lisäävät tuloja ja vähentävät menoja.
– Pelkään pahoin, että julkisen talouden sopeutustoimissa veronkorotuksilta tai menoleikkauksilta ei tulevaisuudessa pystytä täysin välttymään. Niiden määrää voidaan silti olennaisesti pienentää uudistuksilla, jotka nostavat työllisyysastetta, vahvistavat kasvun edellytyksiä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua.
Koska rakenteelliset uudistukset vaikuttavat viiveellä, niistä on Vanhasen mukaan linjattava hyvissä ajoin.
– Asetamme budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60[nbsp]000 työpaikan tavoite.
Lopusi Vanhanen muistutti finanssikriisin seurauksista.
– Tällä kertaa olemme parhaiden joukossa hoitaneet epidemiaa tähän mennessä. Mikäli jälkiseuraukset muuttuvat Euroopassa, meidän päämarkkina-alueella, investointilaman tyyppiseksi tilanteeksi, silloin jälkilasku saattaa kaikkein suurimpana tullakin meidän kaltaiselle maalle, Vanhanen varoitti.