Matkailu- ja ravintola-alalla huolta tulorajan korottamisesta

Palvelujen kysynnän suuren vaihtelun takia suuri osa alan työntekijöistä on osa-aikaisia.
Matkailu- ja ravintola-ala on erittäin verointensiivinen toimiala. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Matkailu- ja ravintola-ala on erittäin verointensiivinen toimiala. / LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry on huolissaan julkisuuteen kantautuneista tiedoista, joiden mukaan hallitusneuvotteluissa on päätetty nostaa EU:n ulkopuolisista maista tulevien työntekijöiden kuukausitulon raja 1 600 euroon.

MaRa:n julkaiseman tiedotteen mukaan EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat elintärkeitä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille. Palvelujen kysynnän suuren vaihtelun takia iso osa alan työntekijöistä on osa-aikaisia. Tulorajan korottamisen takia työntekijöitä ei enää saataisi erityisesti osa-aikaisiin avustaviin keittiötöihin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi muistuttaa alan kärsivän edellisen hallituksen päättämien koronarajoitusten jäljiltä vakavasta työvoimapulasta, mikä vain pahenee tulevaisuudessa, kun eläkkeelle siirtyvien määrä ylittää työelämään tulevien nuorten ikäluokkien määrän. Julkisuudessa olleiden tietojen mukainen päätös ei ota huomioon yritysten vaihtelevia työvoimatarpeita. Kun työvoimaa ei saada kotimaasta, eikä muualta EU-alueelta, sitä yritetään hankkia EU:n ulkopuolelta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Matkailu- ja ravintola-alan kokoaikaisten työntekijöiden säännöllisen työajan keskipalkka oli 2 406 euroa elokuussa 2022. Alan työntekijöistä noin puolet on kuitenkin osa-aikaisia, joiden palkka määräytyy tehtyjen työtuntien mukaan. Osa-aikaisuus aiheutuu siitä, että palvelujen kysyntä vaihtelee niin paljon työpäivän tai viikon aikana.

MaRa muistuttaa, että matkailu- ja ravintola-ala on erittäin verointensiivinen toimiala. Esimerkiksi illallisen hinnassa, joka sisältää myös ruokailuun kuuluvat alkoholijuomat, verojen osuus on noin 30 prosenttia. Hotelli- ja ravintola-alan verojalanjälki oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2019 ennen koronapandemiaa.

– Kun osa yrityksistä joutuisi päätöksen takia supistamaan palvelujaan tai ainakin kasvu estyisi tulevaisuudessa, valtiolta jäisi saamatta näiden välillisten verojen tuotot, Lappi sanoo.

Mainos