Eduskunnan talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström huomauttaa ensinnäkin, että Fennovoima on suomalainen yhtiö ja voimalaitos on suomalainen hanke.
– Rakentamisen ehtona on vähintään 60 % kotimainen omistus ja tätä valvotaan yritysostolain kautta. Yhtiötä valvoo Suomen Säteilyturvakeskus (STUK). Yhtiön johto on suomalainen ja pääosa työntekijöistä on suomalaisia ja sen on noudatettava Suomen lakeja, Matikainen-Kallström kirjoittaa blogissaan
Hän muistuttaa, että Hanhikiven ydinvoimalaitoksen sähkö tuotettaisiin Suomessa suomalaisten yritysten ja tavallisten suomalaisten ihmisten tarpeisiin.
– Venäjällä ei ole nyt eikä kriisitilanteessa mitään keinoa painostaa Suomea Fennovoiman avulla.
Toiseksi kansanedustaja huomauttaa, että voimalaitoksella on valmius käyttää myös muualta kuin Venäjältä tuotua uraania.
Kolmanneksi Matikainen-Kallström toteaa, että voimalaitos vähentäisi Suomen energiariippuvuutta Venäjästä. Tällä hetkellä Suomi tuo vuosittain yli 40 prosenttia energiastaan Venäjältä raakaöljynä, kivihiilenä ja maakaasuna.
– Ei ole loogista samaan aikaan vastustaa sekä Venäjältä tuotua energiaa että lisäkapasiteetin rakentamista suomalaiseen sähköntuotantoon. Tarvitsemme voimalaa nimenomaan perusenergiatuotantoon vähentämään tuontia Venäjältä, Matikainen-Kallström kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että kyseessä on hyvin pitkäikäinen hanke, kun voimalan rakentaminen vie vuosia ja käyttöikä olisi 50–60 vuotta.
– Tässä ajassa maailmanpolitiikassa ehtii tapahtua paljon sellaista mitä emme voi vielä tietää. Tärkeää on että teemme ja perustamme energiahuoltomme Suomen lainsäädäntöön ja turvallisuuteen.
Matikainen-Kallström toteaa, että laitostoimittajan valinta on puhtaasti yrityksen asia.
– Mitä tulee puheisiin voimalan ”vanhoista suunnitelmista”, STUK on todennut suunnitelmat riittäviksi tässä vaiheessa. Varsinaiset suunnitelmat ja sopimuksen edellytykset tulevat tarkan arvioinnin kohteeksi aikanaan rakennuslupavaiheessa.
Matikainen-Kallström myös oikoo väärinkäsityksiä liittyen Venäjän ja Suomen väliseen yhteistyösopimukseen ydinenergiasta.
– Valtioiden välisen ydinenergiasopimuksen valmistelu aloitettiin jo ministeri [Jyri] Häkämiehen aikana, kauan ennen kun Rosatomin mukaantulosta Fennovoiman hankkeeseen edes tiedettiin. Sopimuksen solmimisen ensisijainen tarkoitus on taata Loviisan voimalaitosten ydinpolttoainehuollon sujuvuus ja muut ydinturvallisuuteen liittyvät kysymykset. Meillä on vastaavia sopimuksia myös muiden maiden kanssa, Matikainen-Kallström muistuttaa.