Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus korottaa ensi vuoden elokuusta lähtien polttoaineen verotusta 250 miljoonalla eurolla.
– Sen seurauksena bensa- ja diesellitran hinta nousee yli kuudella sentillä. Muutoksen tulee huomaamaan bensapumpulla. Veronkorotus lisää entisestään autoilijoiden verotaakkaa. Liikenteestä kerätään jo nyt vuosittain yli kahdeksan miljardin euron verotulot. Se on kuudesosa kaikista verotuloista. Autoilijan verotaakka on nykyiselläänkin tuntuva. Hallitukselle tämäkään ei riitä, kirjoittaa kansanedustaja Matias Marttinen (kok.) kolumnissaan Satakunnan Kansassa.
Hän toteaa, että autoilun verottaminen on helppo keino kerätä rahaa.
– Valtaosassa maata ei ilman henkilöautoa kuitenkaan tule toimeen. Autolla käydään töissä, viedään lapset harrastuksiin ja käydään kaupassa. Pitkät etäisyydet leimaavat koko Suomea.
Marttisen mukaan polttoaineveron tuntuva korottaminen laittaa miettimään, miksi näin tehdään.
– Miksi valtaosalle suomalaisista välttämätöntä liikkumismuotoa halutaan verottaa lisää? Korotus on yhtä kova autolla työssä käyvälle kuin terveyskeskukseen autolla kulkevalle eläkeläisellekin. Kuljetusyrittäjille polttoaineen veronkorotukset ovat kova paikka ja ajavat yritykset ahtaalle.
Marttisen mielestä liikenne- ja ilmastopolitiikan kannalta päätöksessä ei ole tuon taivaallista järkeä.
– Hinnat nousevat, mutta päästöt eivät juuri vähene. Hallitus on itse arvioinut korotuksen vähentävän liikennesektorin päästöjä vain 0,7 prosentilla.
Polttoaineveron lisäksi hallitus kaavailee päästöiltään puhtaamman, niin sanotun parafiinisen dieselin verotuen leikkausta.
– Ymmärrän vaalilupausten maksamisen tuottavan päänvaivaa. Olisi kuitenkin paikallaan arvioida uudelleen menolisäyksiä, jotka aiotaan kattaa velalla ja veroja korottamalla. Autoilijat ovat joutumassa hallituksen yli miljardin euron menolisäysten keskeisiksi maksajiksi, Marttinen kirjoittaa.