Kirurgisille suu-nenäsuojuksille ja hengityksensuojaimille on EU:ssa tarkoin määritellyt vaatimukset. Sen sijaan kansanmaskeille ei ole ollut EU:ssa yhtenäisiä vaatimuksia.
Kansanmaskeja koskeva standardisointityö on alkanut eurooppalaisella tasolla tässä kuussa ja työn pohjana käytetään kesällä julkaistua esistandardia.
Taustatiedon saamiseksi ja standardisointityön pohjaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on testauttanut markkinoilla olevia kansanmaskeja ja tutkinut niiden suodatustehokkuutta ja hengitysvastusta.
Tulokset osoittivat, että myynnissä olevien kansanmaskien ominaisuuksissa oli paljon vaihtelua.
Tukes teetti tutkimukset VTT:llä lokakuussa kansanmaskien esistandardia soveltaen. Tutkimukseen valittiin yhteensä 22 rakenteeltaan ja materiaaliltaan erilaista kansanmaskia, jotka olivat myynnissä verkkokaupoissa ja kivijalkakaupoissa.
Maskeista 20 oli pestäviä kangasmaskeja ja kaksi maskia oli kertakäyttöisiä. Maskeissa käytettyjä materiaaleja tai niiden tiheyksiä ei tässä hankkeessa tutkittu, eikä myöskään maskien kemiallisia tai mahdollisia antimikrobisia ominaisuuksia.
Kansanmaskien käyttötarkoitus on vähentää käyttäjän hengitysteistä lähtevien pisaroiden leviämistä ympäristöön. Materiaalin suodatustehokkuuden lisäksi on huomioitava, ettei hengitysvastus tee maskin käyttämisestä liian raskasta.
– Vaatimusten valmistelussa on tärkeä huomioida, että maski vähentää pisaroiden leviämistä ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti, mutta ei vaikeuta hengittämistä kohtuuttomasti, sanoo Tukesin ylitarkastaja Reija Sironen.
– Tutkimustulokset antavat aineistoa standardisointityöhön. Tukes on tuoteturvallisuusviranomainen, joka valvoo tuotteiden vaatimustenmukaisuutta eikä anna suosituksia maskien käytöstä. Testitulokset kuitenkin osoittavat, että maski voi vähentää pisaroiden leviämistä ympäristöön, Sironen jatkaa.
Lapsille tarkoitettuja maskeja testattiin kuusi kappaletta. Tulosten mukaan lasten maskien hengittävyys- ja suodattavuusominaisuudet eivät poikenneet aikuisten maskeista.
Suodatustehokkuudessa paljon vaihtelua
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.
Tutkimuksessa selvitettiin maskeissa käytetyn materiaalin suodatustehokkuutta. Suodatustehokkuuden arvo kertoo, kuinka hyvin käytetty materiaali suodattaa hengitysilman partikkeleita. Suodatustehokkuus mitattiin partikkelikokoalueella 0,1–5 mikrometriä eli millimetrin tuhannesosa.
Esistandardin suositusten mukaisesti suodatustehokkuuden arvo ilmoitettiin testituloksissa 3 mikrometrin partikkelikoolla. Koronavirusten kokoluokka on yleisesti noin 0,05-0,2 mikrometriä.
Tulosten mukaan pestävien maskien suodatustehokkuus oli pienillä, alle 0,2 mikrometrin partikkeleilla alhainen, useimmiten alle 30 prosenttia. Näin ollen tulokset vahvistavat, että kansanmaski ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Hengityksensuojaimet sen sijaan on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä.
Suodatustehokkuuteen liittyvät mittaustulokset myös vahvistavat tietoa, että kansanmaskit voivat vähentää käyttäjästä ympäristöön leviävien suurempien pisaroiden ja pärskeiden määrää.
Markkinoilla olevien kansanmaskien suodattavuustehokkuuden arvot kolmen mikrometrin partikkelikoolla vaihtelivat paljon: yhdessätoista, eli puolessa kaikista tutkituista kansanmaskeista päästiin yli 70 prosentin arvoihin, mutta hyvin ohuissa materiaaleissa arvot olivat alle kymmenen prosentin luokkaa.
Kertakäyttöiset, kuitukankaiset maskit olivat testatun joukon kärkeä, kun huomioidaan suodatustehokkuuden ja hengitysvastuksen yhdistelmä. Tukesin mukaan pestävien maskien osalta ei voitu eritellä mitään tiettyä ominaisuutta tai materiaalia, joka osoittaisi, että tietty rakenneratkaisu olisi merkittävästi muita parempi.
Hengitysvastusten arvoissa suuria eroja
Hengitysvastuksen arvo kertoo, kuinka paljon materiaali estää hengitetyn ilman virtausta. Mitä korkeampi arvo on, sitä huonommin ilma virtaa materiaalin läpi. Tutkittujen kansanmaskien materiaalien hengitysvastuksen arvot vaihtelivat suuresti tuotteiden välillä.
Hengitysvastuksen arvo mitataan vain maskin materiaalille, ei koko maskille, eikä se siten ota huomioon kasvoilla olevan maskin mahdollisia sivuvuotoja, jotka tulevat esimerkiksi nenän vierestä tai maskin sivusta.
Vaikka maskin materiaalin hengitysvastusarvo olisikin korkea, maski ei välttämättä tunnu tukahduttavalta, jos ilma kulkee maskin reunojen ja kasvojen välistä. Tällöin maski ei kuitenkaan ole tiivis.
Maskin hengittävyys- ja suodattavuusominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa käytetyn materiaalin tiiviys, paksuus ja kerrosten määrä. Lisäksi olennaista maskin käyttömukavuuden kannalta on sen hyvä istuvuus kasvoille.
– Kuluttajien kannattaa vertailla erilaisia maskeja, jotta löytää omille kasvoille hyvin istuvan mallin, jonka kanssa hengittäminen ei ole liian raskasta, Tukes opastaa.