Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki puolustaa aktiivimallia ministeriön julkaisemassa kolumnissa.
– Aktiivimallin tavoite on estää työttömyyden pitkittymistä ja lisätä työllisyyttä. Se lievittää väistämätöntä ristiriitaa hyvän työttömyysturvan ja työn kannustimien välillä.
Hetemäen mukaan työttömyysturva ja työn kannustimet ovat usein ristiriidassa. Jos etuustaso on korkea, ovat työn kannustimet silloin heikot. Heikommat etuudet tarjoavat huonon turvan, mutta toisaalta vahvat työnteon kannustimet.
– Suomen ja Tanskan aktiivimallit lievittävät työttömyysturvan tavoiteristiriitoja kytkemällä etuuden tason työttömän aktiivisuuteen. Ne kannustavat työelämäkytkennän säilyttämiseen työttömyyden pitkittyessä.
Tanskassa aktiivisuusehdon täyttäminen vaatii kuusinkertaisen määrän työtunteja kuukautta kohti: Tanskassa vähintään 148 tuntia neljän kuukauden aikana ja Suomessa 18 tuntia kolmen kuukauden aikana.
Hetemäki huomauttaa, että Suomessa aktiivisuusehdon voi täyttää myös yrittäjänä, kun ansaitsee vähintään 241 euroa kolmen kuukauden aikana. Tämän vuoden alusta alkaen työtön saa kokeilla yrittäjyyttä neljä kuukautta säilyttäen työttömyysetuuden.
Suomessa työtön voi täyttää työehdon ilman työttömyysturvan alentumista 300 euron kuukausittaisen suojaosan ansiosta.
– Käsitykset kohtuullisuudesta voivat muuttua myös nopeasti. Vuosi sitten monet pitivät kolmen kuukauden haastatteluja kohtuuttomina työttömien kannalta. Puhuttiin pakkohaastatteluista. TE-toimistoilta saatujen tietojen perusteella työttömät ovat kuitenkin olleet valtaosin tyytyväisiä, kun heihin otetaan yhteyttä ja tarjotaan palveluja.
Aktiivimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 5 000 henkilöllä, jos yksikään työtön ei osallistu lainkaan työhön. Työllisyyslisäys on jopa 12 000 henkilöä, jos kaikki tekevät vähimmäismäärän töitä.
– Aktiivimalli kannustaa pysymään kiinni työelämässä ja hakeutumaan palveluihin. Tämä on erittäin tärkeää. Työttömän pienituloisuusriski on Suomessa 10 kertaa suurempi kuin töissä olevan. Työllisten köyhyysriski on Euroopan matalin.
Hetemäen mukaan TE-toimistojen työ on tuottanut hyviä tuloksia, jotka näkyvät työttömyyslukujen lisäksi nyt myös työllisyysluvuissa. Ongelmana ei ole ollut niinkään palvelujen tai niiden määrärahojen puute, vaan tiedonkulku palveluita tarvitseville.
– Olisi onnetonta, jos hyvä työllisyyskasvu tukahtuisi siihen, ettei työttömiä saataisi autettua avoimiin työpaikkoihin ja työllistymistä edistäviin palveluihin.