Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen mukaan koronaviruksen leviämistä estävien rajoitusten ja pelon poistaminen on talouden toipumisen ehto.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän selvitysryhmä pitää oikeana Suomen valitsemaa strategiaa, jolla pyritään estämään viruksen laajaa leviämistä ja jäljittämään tartunnat. Ryhmä esittää kuitenkin huolensa siitä, ovatko toimet testaamisen toteuttamiseksi riittävän pitkällä.
Hetemäen mukaan hallituksen strategiana on seurata jatkuvasti viruksen leviämistä ja olla heti valmiina pysäyttämään leviämisen kiihtyminen. Hetemäen työryhmä on laatinut Suomen exit-suunnitelman.
– Voidaan sanoa, että istumme ruutitynnyrin päällä, Martti Hetemäki sanoi Vihriälän selvitysryhmän raportin julkistamistilaisuudessa.
Viruksen leviämiseen vaikuttaa vaikeasti ennakoitava ihmisten käyttäytyminen ja esimerkiksi viruksen mahdollinen kausivaihtelu, joka on tyypillistä koronaviruksille.
– Siksi viruksen leviämisen hienosäätö on mahdotonta. Tartunnat on pidettävä koko ajan kurissa. Muuten talouden avaaminen ja pelon vähentäminen eivät onnistu, Hetemäki sanoi.
Hänen mukaansa uusi normaali ei ole se, että virus leviää vaihtelevalla vauhdilla väestössä ja ihmiset joutuvat olemaan koko ajan varuillaan.
– Uusi normaali on se, että tauti pystyy hyvin kontrollissa siihen asti, kunnes rokote on käytössä.
Edessä erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia
Hetemäen mukaan Vihriälän selvitysryhmän raportti kuvaa hyvin sen, mikä on julkisen talouden sopeutustarve kriisin jälkeen. Raportissa arvioidaan, että se on noin 3-4 prosenttia suhteessa bkt:hen. Neljä prosenttia bkt:sta tarkoittaa kymmentä miljardia euroa.
– Se on varmaan oikea kokoluokka. Se merkitsee käytännössä erittäin suuria menoleikkauksia tai veronkorotuksia, jotka tulevat olemaan vaikeita, Hetemäki sanoi.
Toisaalta raportissa todetaan, että sopeutustarvetta vähentävät rakenteelliset uudistukset, jotka parantavat työllisyyttä, pidentävät työuria sekä alku- että loppupäästä, ja toimet, jotka tukevat talouden kasvua ja yrityssektorin kasvua.
– Raportti maalaa hyvin synkän kuvan siitä, mihin olemme taloudessa menossa. Valitettavasti synkkyys on realismia, Hetemäki sanoi.
Hetemäki totesi kuitenkin, että raportti ei pelkästään nosta ongelmia pöydälle, vaan tarjoaa eväät, joilla tästä voidaan selvitä.
– Vaikeille sopeutustoimille on vaihtoehto, mutta vaihtoehtoisista toimista, käytännössä rakenneuudistuksista, on päätettävä ja niitä on alettava panemaan toimeen hyvissä ajoin. Vaikeita päätöksiä ei voida jättää huomisen huoleksi.
Hetemäki sanoi, että kriisin seurauksena ei saa jättää tuleville sukupolville sellaista perintöä, jota heidän on hyvin vaikea hoitaa.
Lue myös:
”Toteutetut yritystuet eivät riitä” – uhkana uusi menetetty vuosikymmen