Suomen itsenäisyyspäivää pidetään itsestäänselvyytenä, mutta itsenäistymisen prosessin voidaan katsoa historian valossa tapahtuneen kuukautta aikaisemminkin.
Tänään vietetään Suomen itsenäisyyden ajan suurimman juhlavuoden huipentumaa. Suomi itsenäistyi virallisesti tasan sata vuotta sitten 6.12.1917. Kuitenkin itsenäistymispäivinä voi perustellusti pitää myös päivämääriä 7.11.1917, 9.11.1917 tai 15.11.1917.
Venäjään kuuluva Suomen suuriruhtinaskunta oli vuoden 1917 kesällä ja syksyllä poliittisten muutosten kourissa. Suomen senaatti totesi 7. marraskuuta valtioyhteyden Suomen ja Venäjän välillä katkenneen bolsevikkien Venäjällä aloittaman lokakuun vallankumouksen seurauksena.
Tämän jälkeen hallitusmuodosta päätettiin kahdesti. 9. marraskuuta eduskunta uskoi korkeimman vallan kolmijäseniselle valtionhoitajakunnalle. 15. marraskuuta eduskunta päätti itse käyttää korkeinta valtaa.
4. joulukuuta senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnan vahvistettavaksi. Kaksi päivää myöhemmin eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen ja valtuutti sen hankkimaan itsenäisyyden tunnustukset.
Ennen itsenäistymistä Suomi kuului 108 vuotta Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Suomesta muodostui tätä ennen pohjoismainen yhteiskunta Ruotsin vallan 600-vuotisen historian aikana.
P. E. Svinhufvudista elämäkerran kirjoittaneen professori Martti Häikiön mukaan suomalaisten sitoutuminen kansanvaltaisiin menettelytapoihin on olennainen osa Suomen yhteiskunnallista kehitystä sata vuotta kestäneen itsenäisyyden aikana.
– Suomi torjui ääriliikkeet jo kukistamalla 1918 kapinan ja torjumalla 1930-luvun äärioikeiston ulkoparlamentaariset hankkeet. Suomi on ainoa ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistynyt maa, joka on säilynyt sekä vapaana että kansanvaltaisena. Kansanvallan ja eheyden vaaliminen on suuri kertomus, Martti Häikiö sanoo Verkkouutisille.
Suomalainen yhteiskunta on muokkaantunut monen eri tapahtuman ja vaiheen kautta. Professori Häikiön mukaan syvällisin tapahtuma oli marraskuussa 1917 yritetty ja tammikuussa 1918 tehty sosialistinen vallankumous.
– Se oli järjestäytyneen työväen aseellinen kapina maailman kansanvaltaisinta yhteiskuntajärjestystä vastaan. Sen kukistamiseksi jouduttiin käymään traaginen sisällissota.
– Punainen näkökulma muistaa tänäänkin vain sodan uhreja ja syyttelee edelleen laillista hallitusta vankien ja orpojen huonoa kohtelusta, mutta sivuuttaa kokonaan vallankumouksen sanomalla neutraalisti, että ”sisällissota alkoi” ja korostamalla rakenteellisina selitystekijöinä työttömyyttä, elintarvikepulaa ja eriarvoisuutta, Häikiö toteaa.
Talvisodan ihme
Martti Häikiö korostaa, että Suomessa on edelleen kaksi käsitystä Suomen kansasta.
– On luterilainen, idealistinen kuva Suomen kansasta, johon kuuluvat kaikki. Ja sitten on luokkakäsitys, jonka mukaan on ”sortajia” ja ”sorrettuja” ja edelliset ovat syyllisiä ja heidät tulee syyllistää yhteiskunnan ongelmiin.
Tämän kahtiajaon häivytti käytännössä jo 1920-luvulla kunnallinen demokratia ja kansakoulu. Valtuustoissa kohtasivat kaikki yhteiskuntaryhmät, jolloin opittiin ratkomaan ongelmia neuvotellen, sopien ja ennen kaikkea rauhanomaisesti.
Koululuokassa aukesi tie kaikille oppiin, ammattiin, sivistykseen. Vaurastuminen, vapaus ja kansanvalta hitsasivat kansan yhteen.
– Näin syntyi talvisodan ihme, yksimielinen halu ja kyky puolustaa tätä maata vuonna 1939. Viimeisen silauksen antoi toveri Stalin, joka rajan takana tappoi tuhansia suomalaisia kommunisteja. Se osoitti, mikä oli Otto Wille Kuusisen suomalaisille tarjoaman nukkehallituksen todellinen luonne, Häikiö sanoo.
Valmis valtio
Suomen suuren selviytymistarinan taustalla ovat jo Ruotsin 600 vuotta kestäneen valtakauden ajalta periytyvät instituutiot.
– Kansan kieltä tukeva ja kansaa tasa-arvoisesti kohteleva kirkko, oikeuslaitos, vapaudet. Suomesta tuli länsimaa, Häikiö kertoo.
Venäjän valta vuodesta 1809 alkaen loi Suomeen valtiollisia instituutioita, kuten hallituksen ja oman valtiontalouden.
– 1800-luvun jälkipuoliskolla kehittyivät poliittiset liikkeet, joista vanhimpana kokoomuksen alkujuuri, sivistyksellinen suomalaisuusliike, Häikiö toteaa.
Samalla syntyivät valtiopäivätoiminta, monipuolinen lehdistö, elinkeinoelämä ja sen tueksi infrastruktuuri, kuten rautatiet.
– Luotiin kuntien itsehallintoa. Suuret, valistukselliset kansanliikkeet, sivistys ja taide nostivat kansan kuntoisuutta. Suomesta tuli viimeistään 1900-luvun alussa ”valmis” valtio.
Kolme kovinta ässää
Suomen itsenäisyyteen on eri aikoina vaikuttanut politiikan, talouden, median, sivistyksen, puolustuslaitoksen ja urheilun aloilla toimineita miehiä ja naisia. Häikiö nostaa kolme henkilöä ylitse muiden.
– Kolme kovinta ässää olivat J. V. Snellman, Jean Sibelius ja P.E. Svinhufvud. Snellman loi suomalaisuusliikkeen. Sibelius ja muut taiteilijat nostivat sivistyksen tasoa. Svinhufvud oli merkittävin itsenäisyysmies, Häikiö selittää.
Hän mainitsee lisäksi Santeri Alkion maalaisliiton ja nuorisoseuraliikkeen johtomiehenä, K. J. Ståhlbergin oikeusvaltion henkilöitymänä, Väinö Tannerin kansanvaltaisena työväestön oikeuksien puolustajana, Risto Rytin talouspolitiikan johtajana ja C. G. E. Mannerheimin sotapäällikkönä.
– Sodan jälkeen J.K. Paasikivi ja Urho Kekkonen väistivät venäläistämisen ja Mauno Koiviston johdolla astuttiin sinne, mihin kuulumme – Euroopan arvoyhteisön ytimeen, Häikiö sanoo.
– Suomen ovat käytännössä kuitenkin nostaneet kymmenet tuhannet näkymättömät sivistyksen ja talouselämän vaikuttajat, koulujen opettajat ja yrittäjät, yhdistysten vapaaehtoiset aktiivit ja lehtien toimittajat.
Suomi on monikulttuurinen maa
Häikiö korostaa Suomen olleen vuosisatojen ajan monikulttuurinen maa, joka nojaa kansanvaltaan.
– Kuvitelma kovin kapeasta suomalaisuudesta, josta vasta nyt oltaisiin vapautumassa, ei perustu historiaan. Suomi on ollut monikulttuurinen ja monikielinen maa vuosisatoja, mutta olennaista on kansalaisten sitoutuminen yhteisiin kansanvaltaisiin menettelytapoihin ja sivistyksellisiin arvoihin.
Häikiön mukaan kansanvalta on Suomen arvokkain perintö. Hänen mielestään edustuksellista demokratiaa pitää puolustaa.
– Kuvitelmat suorasta demokratiasta – esimerkiksi äänestykset netin kautta – eivät tuota edustuksellisia elimiä, joissa eri mieltä olevat oppivat tuntemaan toisensa, sovittelemaan ja löytämään yhteisiä ratkaisuja. Tasa-arvo on erityisen tärkeä koulutuksen osalta. Mahdollisuudet on pidettävä auki kaikille, mutta myös ahkeruutta ja lahjakkuutta on palkittava kaikilla tasoilla.
Suomalainen yhteiskunta on kulkenut pitkän matkan vuoden 1918 sisällissodasta hyvinvointivaltiota koettelevaan globalisaatioon. Uudet ajat tuovat mukanaan uusia haasteita.
Itsenäisyyden alkuvaiheessa sosialistisen kapinan syvät arvet vaikuttivat kaikessa. Tällä hetkellä kovimmat haasteet tulevat hyvinvointivaltion rahoituspohjan muutoksista, kun robotisaatio, digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat työn luonnetta ja sijaintia.
– Mitä ja ketä verotetaan niin, että välttämättömät palvelut kyetään hoitamaan. Se voi tapahtua vain Euroopan unionin maiden kanssa yhdessä, sillä ei Suomi yksin pysty modernin yhteiskunnan haasteisiin vastamaamaan. Tärkein keino on koulutustason jatkuva nostaminen. Osaamiseen panostaminen on kaiken ytimessä, Häikiö korostaa.