Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilven mukaan kuluvana kesänä on saatu lukea liian usein surullisia uutisia kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Hän on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
– Poliisien resurssien niukkuus alkaa realisoitumaan nyt karulla tavalla Suomen maanteillä, Kilpi toteaa tiedotteessa.
Suomi asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa liikennekuolemien määrä vuoteen 2020 mennessä, jolloin liikenteessä kuolisi enintään 136 henkilöä. Liikenneturvan vuoden 2018 ennakkotiedon perusteella kuolemien määrä ylittyy noin sadalla.
Marko Kilpi toteaa, ettei kuluva vuosi näytä yhtään valoisammalta. Poliisin resurssien kutistumisen ja Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä liikenteen valvonta on vähentynyt dramaattisesti. Tämä käy hyvin ilmi myös valtiontalouden tarkastusviraston raportista – poliisin liikennesektorin resurssit ovat suuntautuneet yhä enemmän kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen valvonnan sijaan.
– Hyvin usein kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus johtuu vanhasta vitsauksesta — kaahaamisesta, Kilpi sanoo.
Suomen teillä liikkuva autokanta alkaa lähestyä murrosikää, kun liikenteessä olevien autojen keski-ikä on noin 12 vuotta. Suomen autokantaa tulisi kansanedustajan mukaan uudistaa autoveroa alentamalla, jolloin teillä liikkuisi uudempia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja.
Käynnissä olevat tiehankkeet lisäävät ajosuunniltaan erotettujen teiden määrää ja tulevat jatkossa estämään kohtaamisonnettomuuksia päätieverkolla.
– Valitettavasti nämäkään toimet eivät poista sitä tosiasiaa, että tarvitaan myös liikevalvontaa. Ja se taas vaatii poliisin resurssien selkeää lisäämistä. On tehtävä määrätietoinen, pitkän tähtäimen sitova päätös poliisien määrän nostamiseksi 8000 poliisiin, jolla päästäisiin 2000-luvun vaihteen tilanteeseen. Vain siten voidaan taata liikennevalvonta edes jollakin tasolla, Marko Kilpi toteaa.
– Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää auttamattomasti peränpitäjäksi. Suomessa poliiseja on 1,3 tuhatta asukasta kohti. Jopa Islannissa poliiseja on 1,9 tuhatta asukasta kohti ja sielläkin tuota määrää ollaan nostamassa ensi vuonna 2,13 poliisiin tuhatta asukasta kohti. Hallituksen linjaama muutaman sadan poliisin lisäys ei ole missään nimessä riittävä panostus suomalaisten turvallisuuteen.
Marko Kilpi kehottaa huomioimaan myös ennaltaehkäisevän ja asenteita muokkaavan valistustyön. Kokonaisuuteen liittyy olennaisesti mielenterveystyön resurssoinnin tuntuva vahvistaminen, varsinkin nuorten kohdalla.
Mitä aiemmin ongelmiin päästään käsiksi, sitä parempia tuloksia saavutetaan ja sitä suurempia säästöjä syntyy. Kilven mukaan liikenteessä tapahtuvat itsemurhat ovat erityisen huolestuttavia, sillä niissä hyvin usein osalliseksi joutuvat täysin sivulliset ihmiset.
– On ymmärrettävä, että liikenne on edelleenkin merkittävin turvallisuusuhka, jonka tavallinen kansalainen joutuu kohtaamaan jokapäiväisessä elämässään. Liikenneturvallisuuteen panostaminen on merkittävintä kansalaisiin suoraan kohdistuvaa turvallisuustyötä, Kilpi sanoo.