Ylen torstaina julkaisemassa kannatuskyselyssä tasavallan presidenttinä jatkokaudelle pyrkivän Sauli Niinistön kannatukseksi mitattiin 80 prosenttia. Kannatus oli kasvanut edellisestä mittauksesta neljä prosenttiyksikköä.
– Näin vahva valtionpäämiehen kannatus on kansainvälisessä vertailussa ehdottomasti poikkeuksellista, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä.
Vuonna 2006 istuva tasavallan presidentti Tarja Halonen pyrki jatkokaudelle. Hänen kannatuksensa oli alkuun hyvin vahvaa, mutta mitä lähemmäksi vaalit tulivat, hänen kannatuksensa hupeni. Presidentinvaalien toisella kierroksella Halonen voitti hänet haastaneen Niinistön 52 prosentilla 48 prosenttia vastaan.
Verrattuna vuoteen 2006 maailmanpoliittinen tilanne on nyt epävarmempi. Jokisipilä arvioi, että tämä vaikuttaa presidentinvaalien asetelmaan.
– Näin sen tulkitsen, että suurin osa ihmisistä on tehnyt sen johtopäätöksen, että tällaisessa tilanteessa ei kannata lähteä itse keikuttamaan venettä valtion päämiestä vaihtamalla, hän sanoo.
Sauli Niinistö on profiloitunut ulkosuhteiden hoitamisessa huomattavan vahvasti verrattuna esimerkiksi pääministeriin ja ulkoministeriin.
”Vastakkainasettelun aika on ohi”
Vuonna 2006 Sauli Niinistön presidenttivaalikampanjan iskulause oli ”Vastakkainasettelun aika on ohi”. Ajan myötä tuosta iskulauseesta näyttäisi tulleen totta.
Vielä vuoden 2006 vaaleissa presidentinvaalien toisesta kierroksesta tuli porvarillisen ja vasemmistolaisen ehdokkaan välinen kisa. Vuoden 2012 vaaleissa oli jonkin verran nähtävissä mittelöä konservatiivisen ja liberaalin maailmankuvan välillä, kun vihreiden Pekka Haavisto nousi vaalien toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan. Niinistö voitti toisella kierroksella Haaviston lopulta selvästi prosenttiluvuin 63-37.
Nyt ehdokkaat vaikuttavat laajalti samanm ielisiltä asiakysymyksissä. Jokisipilä pohtii, voiko presidenttiehdokkaiden väittelyitä kutsua edes väittelyiksi. Hän kuvaa keskusteluita ”asiallisiksi, sopuisiksi ja rauhallisiksi”.
Särön tähän samanmielisyyteen toisi keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, jos hän pääsisi ehdokkaaksi kannattajakorttien turvin.
– Sitten saadaan ainakin pirteämpiä keskusteluita, Jokisipilä arvioi.
Hän huomauttaa, että Väyrysellä ei ole ollut julkisissa kannanotoissa pidäkkeitä arvostella Niinistöä.
– Väyrynen ja [perussuomalaisten ehdokas Laura] Huhtasaari ovat joissakin kysymyksissä hyvin lähellä toisiaan. Huhtasaaren kannalta olisi jopa huono asia, jos Väyrynen tulisi ehdolle.
Jokisipilä arvioi, että Väyrynen on maahanmuuttokriittisyydessä lähellä perussuomalaisia. Lisäksi hän on EU-kritiikissä taitavampi kuin ensimmäisen kauden kansanedustaja Huhtasaari.
Realismin ääni
Jokisipilä kuitenkin huomauttaa, että myös maahanmuuton kysymyksissä Niinistö on onnistunut tuomaan keskusteluun realismin äänen.
– Hän on puhunut siitä asiasta yllättävänkin suoraan joissakin puheissaan ja sellaiseen sävyyn, joka on maahanmuuttokriittisemmälläkin puolella tyytyväisyydellä pantu merkille, Jokisipilä sanoo.
RKP:n ehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds on yrittänyt erottautua joukosta olemalla ainoa ehdokas, joka selvästi liputtaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Jokisipilä ei usko, että Torvaldsin kannatus lähtisi liiemmin nousuun.
– Nato-kysymys on sellainen, että se ei vain nouse sieltä kovin merkittäväksi.
Jokisipilän mukaan Niinistön vahvuus on siinä, että hän on tietoisesti häivyttänyt puolueväriään.
– Kansalaiset arvostavat presidentti-instituutiota kovasti. Se on jonkinlainen ankkuri, johon ihmiset luottavat tuulisina ja epävarmoina aikoina.
Jokisipilän mukaan Niinistö on kyennyt nämä odotukset lunastamaan.