Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Kai Mykkänen huomauttaa, että Venäjän kasvun hiipuminen alkoi jo viime syksynä. Kun viime vuosikymmenellä puhuttiin seitsemän prosentin vuotuisesta kasvusta, viime vuoden kasvu oli vähän päälle yhden prosentin.
Mykkäsen mukaan markkinat odottavat, että Ukrainan kriisistä toivutaan kohtuullisen nopeasti. Jos tilanne kuitenkin kärjistyy ja pitkittyy, voi odottaa, että Venäjän tuonti lännestä romahtaa neljänneksen.
– Tällä olisi isot vaikutukset Suomen talouteen, Mykkänen sanoi EK:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa tänään.
Mykkäsen mukaan markkinoiden reaktiosta päätellen Krimin äänestys oli kliimaksivaihe. Negatiivinen vaihtoehto olisi Itä-Ukrainan miehitys tai Krimin tilanteen kehittyminen aseelliseksi selkkaukseksi.
– Tässä vaihtoehdossa ajauduttaisiin voimakkaaseen pakotekierteeseen ja ennen kaikkea pysyvään, pitkään epävarmuuteen.
Pakotteet eivät tunnu merkittävästi EU:ssa
Mykkäsen mukaan toistaiseksi EU:n asettamat niin sanotut toisen vaiheen pakotteet eivät tunnu merkittävästi taloussuhteissa.
– Nämä pystytään purkamaan nopeasti.
Mykkänen arvioi, että negatiivisessakin vaihtoehdossa EU:n loppuviikosta mahdollisesti asettamien pakotteiden suorat vaikutukset jäävät suhteellisen pieniksi. EU tuo Venäjältä öljyä, kaasua ja hiiltä ja vie Venäjälle koneita. Näihin tuontituotteisiin ei ole suunnitella rajoitteita. Koneet taas ovat investointihyödykkeitä, joilla ei ole välitöntä vaikutusta.
– Sama koskee Suomeakin. Suomi tuo Venäjältä 85 prosenttisesti energiaa: öljyä, maakaasua, hiiltä, sähköä.
Mykkänen huomautti, että ydinenergian polttoaineesta vain alle neljäsosa tulee Venäjältä.
Mykkänen arvioi, että EU:n asettamat pakotteet ovat Venäjän kannalta ongelmallisia, vaikka Venäjä onkin nonsoleerannut ne. Hän uskoo, että mahdollisista vastapakotteista olisi enemmän haittaa Venäjälle itselleen kuin EU-maille.
Vaikutukset suurimpia Suomen matkailuun
Mykkäsen mielestä on realistista, että Suomen vienti voi kuitenkin tipahtaa neljänneksen.
– Se voisi tarkoittaa Suomelle 0,5–1 prosentin BKT:n menetystä tälle vuodelle. Se voisi vetää Suomen talouden taantumaan.
Se aiheuttaisi Mykkäsen mukaan kymmenien tuhansien työpaikkojen menetyksen.
Herkkyys on suurinta koneissa ja laitteissa, joiden vienti Venäjälle on 29 prosenttia. Elintarvikealalla Venäjän viennin osuus on noin 30 prosenttia, mutta Suomen viennistä elintarvikkeiden osuus on vain kahdeksan prosenttia.
Suurin vaikutus on Suomen matkailuun, josta venäläiset ovat ylivoimaisesti tärkein lähde. Venäläisten tuoma matkailutulo on ollut 1,2 miljardia euroa vuodessa.
– En usko, että viisumirajoituksiin kovin herkästi mennään, mutta uhkaavaa on ruplan kurssin lasku. Venäläiset ovat jo nyt viidenneksen köyhempiä Suomessa käydessään kuin syyskuussa.
Mykkänen varoitti, ettei hallituksen pitäisi kehysriihessä heikentää matkailu- ja ravintola-alan kilpailukykyä kiristämällä arvonlisäveroa.