Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie näyttää vihreää valoa kokoomuksen ja keskustan hallitusyhteistyön jatkumiselle, mikäli vaalitulos antaa myöden. Erityisesti työelämän uudistukset ovat Talvitien mukaan mahdollista tehdä porvaripuolueiden kesken.
– Kun puhutaan työelämän uudistuksista, kokoomus ja keskusta jakavat siinä edistykselliset tavoitteet ja kestävät ratkaisut verrattuna vasemmistoon, Talvitie sanoo.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo arvioi kokoomuksen puoluevaltuuskunnan kokouksessa viikko sitten, että paikallinen sopiminen jäi nykyiseltä hallitukselta tekemättä. Paikallinen sopiminen ei laventunut järjestäytymättömiin yrityksiin.
Talvitien mukaan asiaan on saatava vauhtia ensi vaalikaudella. Periaatteena tulisi Talvitien mukaan olla, että sopia voivat paikallisesti myös ne, jotka eivät liittoihin tai työnantajajärjestöihin kuulu.
– Paikallisesta sopimisesta on enemmän puhuttu kuin saatu eteenpäin. Kyllä yrityksiä on kohdeltava samalla tavalla, oikeudenmukaisesti.
Talvitien mukaan uudistustarpeet johtuvat ennen kaikkea työelämän muuttumisesta: työ voi koostua monesta osasta ja yrittämisen ja työnteon raja hälvenee sekä sukupuolten väliset erot työelämässä vähenevät. Talvitien mukaan tarvitaan siis sääntelyn purkamista ja perhevapaiden uudistus.
– Kun katsoo tämän hetken keskusteluja, niin kyllä se vain niin on, että keskustan kanssa jaamme työn suhteen yhteistä arvopohjaa, Talvitie linjaa.
Turvasta meneillään selvitys
Suomen Yrittäjät iski kuluneella viikolla tahtia työmarkkinakeskusteluun. Järjestö kannusti jäsenyrityksiänsä maksamaan työntekijöilleen henkilöstöetuna työttömyysturvamaksun YTK-kassalle eli ammattiliitosta riippumattomaan työttömyyskassaan.
SY haluaa alleviivata, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan voi saada myös liittoon kuulumaton. SY:n tekemän tutkimuksen mukaan valmiutta maksamiseen löytyy jonkun verran: viidennes yrittäjistä halusi ehdottomasti itse maksaa kassamaksun henkilöstölle ja 40 prosenttia piti sitä mahdollisena.
– Tärkeää on, että tästä käydään keskustelua ja ansiosidonnaisen rahoituspohjan kestävyys sekä oikeudenmukaisuus selvitetään. Ja haetaan yhteisiä ratkaisuja, Talvitie arvioi SY:n avausta.
Talvitie muistuttaa, että liittojen kassoihin tulevat maksut eivät riitä kattamaan ansiosidonnaisen turvan maksamista, vaan ne ylläpitävät maksuliikennettä eli kassajärjestelmää. Ansiosidonnainen turva rahoitetaan valtaosin verovaroin ja vain pieneltä osin työnantajien ja -tekijöiden maksamista työttömyysvakuutusmaksuista.
Samaan aikaan, kun SY:n avauksesta käydään kiivasta väittelyä, hallituksessa on meneillään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) johdolla selvitys yleisestä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Työryhmä asetettiin maaliskuussa ja työn pitäisi olla valmista lokakuussa.
Suomessa ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat työttömyyskassojen jäsenet. Yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva tarkoittaisi sitä, että ansiosidonnainen ulotettaisiin kaikille palkansaajille. Jos maksut ohjattaisiin esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen kautta työttömille, se tekisi työttömyyskassoista tarpeettomia ja ammattiliittojen painoarvo tippuisi.
Talvitie korostaa, että valtapelien sijaan on katsottava asiaa työelämän tarpeiden kautta. Hän ei ota suoraan kantaa selvityksessä olevaan yleisturvaan, mutta pitää selvitystä tarpeellisena.
– Miten ansiosidonnainen järjestelmä kohtelee pätkätyöntekijää tai monesta lähteestä palkkaa saavaa ja kestääkö ansiosidonnaisen rahoitus, kun ikäluokat pienenevät, Talvitie kysyy.