Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n mukaan pikkujoulusesonki on vuoden tärkein sesonki ravintoloille, mutta sillä on suuri merkitys myös muille MaRan edustamille toimialoille.
MaRan jäsenkyselyn mukaan pikkujoulumyynti väheni 75 prosentilla pikkujouluja järjestävistä yrityksistä vähintään 70 prosentilla viime vuoteen verrattuna.
Eniten koronapandemia ja rajoitustoimet rokottivat kongressi- ja messualaa, jonka pikkujoulumyynti heikkeni yli 90 prosentilla yli 90 prosentilla yrityksistä. Myös hotellien ja kylpylöiden pikkujoulumyynti väheni yli 80 prosentilla yrityksistä enemmän kuin 70 prosenttia.
– Jäsenyrityksemme lähtevät ensi vuoteen erittäin heikoista asemista. Yrittäjien rahat ovat lopussa, eikä katastrofaalisen huono pikkujoulukausi tuonut valoa pimeyteen. Ankarat rajoitustoimet osuivat matkailu- ja ravintola-alan kannalta mahdollisimman pahaan ajankohtaan, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Hänen mukaansa yrittäjät ovat erittäin pettyneitä siihen, että kysyntä heikkeni tärkeällä hetkellä tilanteessa, jossa vain yksittäisiä koronavirustartuntoja on liitetty matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin hyvin hoidettujen hygienia- ja turvallisuustoimien vuoksi.
– Olisi suotavaa, että myös poliitikot ja terveysviranomaiset olisivat varovaisia matkustamista, kokoontumisia ja ravintolassa käyntejä koskevissa lausunnoissaan, koska niillä on välitön vaikutus alan tuhansiin yrityksiin ja kymmeniin tuhansiin työntekijöihin, Lappi toivoo.
Joulun ja uuden vuoden matkailu on kotimaisten asiakkaiden varassa. Timo Lapin mukaan he eivät voi korvata ulkomaalaisten asiakkaiden vähäisyydestä aiheutuvaa tulojen menetystä, mutta joulun ja uuden vuoden matkailun onnistumisella on silti suuri merkitys matkailukeskuksissa toimivien yritysten selviämisessä koronakriisin yli.
– Tuleva talvikausi tulee olemaan vaikea etenkin niissä matkailukeskuksissa, joissa ulkomaalaisten osuus on merkittävä. Vaikeimmassa asemassa ovat yksilöllisiä majoituspalveluja tarjoavat majoitusyritykset ja ohjelmapalvelutoimiala. Yli 80 prosentilla ohjelmapalvelualan yrityksistä liikevaihto vähenee tänä vuonna yli 70 prosentilla, peräti 63 prosentilla enemmän kuin 90 prosentilla.
– Talvimatkailukauden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen yritys tuntee vastuunsa koronaviruksen leviämisen estämisessä. Asiakkaiden on välttämätöntä noudattaa tarkasti rinne-, hotelli- ja ravintolayritysten antamia turvallisuus- ja hygieniaohjeita. Kun kaikki toimivat vastuullisesti ja toiset huomioon ottaen, matkailu kotimaassa on turvallista, Lappi toteaa.
Konkurssiuhka kasvanut merkittävästi
Kyselyn mukaan yritysten konkurssiuhka on kasvanut mitä pidemmälle koronakriisi jatkuu. Reilu viidesosa yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua. Syyskuun jäsenkyselyssä osuus oli 15 prosenttia.
Heikoimmassa asemassa ovat huvipuistoalan yritykset, joista peräti 40 prosenttia arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua. Keskiarvoa suurempi konkurssiuhka on myös ohjelmapalvelualan yrityksillä (31 %), pubeilla ja yökerhoilla (28 %) sekä hotelleilla ja kylpylöillä (25 %).
Vain kahdeksan prosenttia yrityksistä arvioi toimintansa palaavan kannattavaksi kesään mennessä.
– Konkurssiuhan alla on matkailu- ja ravintola-alalla tuhansia yrityksiä. Vaarassa on useita kymmeniä tuhansia työpaikkoja konkurssien, yritystoiminnan lopettamisen ja sopeutustoimien vuoksi. Eduskunta, valtioneuvosto ja viranomaiset ovat rajoittaneet merkittävällä tavalla toimialamme yritysten liiketoimintaa tai jopa kieltäneet sen käytännössä. Valtion tulee korvata yrityksille aiheuttamiaan taloudellisia vahinkoja, Lappi vaatii.
Yritykset tarvitsevat kaksi uutta kustannustukea
Eduskunta on hyväksynyt kustannustuen ajalle 1.6.–31.10.2020. Timo Lapin mukaan toimialan yritykset tarvitsevat vielä ainakin kaksi uutta kustannustukea, ensimmäisen ajalle 1.11.2020–31.1.2021 ja toisen ajalle 1.2.–30.6.2021.
– Yritysten kassatilanne on niin heikko, että seuraava kustannustukipäätös ei ehdi odottaa kevääseen asti. Myös vuokranantajien tulee alentaa vuokria vastaamaan heikentynyttä kysyntää. Tämä on myös vuokranantajien etu, koska uusia hyviä vuokralaisia ei niin vain löydy koronakriisin päättyessä, Lappi sanoo.
Suomessa eduskunta ja hallitus ovat tähän asti asettaneet yritysten kustannustuelle 0,8 miljoonan euron ylärajan, joka ei perustu EU:n valtiontukisäännöstöön. Esimerkiksi Ruotsi on laatinut oman tukiohjelman ja saanut sille jo keväällä EU:n komissiolta hyväksynnän maksaa tukea 14 miljoonaa euroa yritystä kohti ja sen lisäksi vielä toisen seitsemän miljoonan euron tuen yritystä kohti.
Lapin mukaan kustannustuki pitää maksaa oikeudenmukaisesti yrityksille niiden liikevaihdon menetyksen suhteessa.
– Isot matkailu- ja ravintola-alan yritykset tekevät koronakriisin ja valtion rajoitustoimien vuoksi tänä vuonna useiden satojen miljoonien eurojen tappiot. Eduskunnan ja hallituksen tulee kantaa vastuunsa ja tukea näitä yrityksiä koronakriisin yli. Nämä yritykset ovat suuria erilajisten verotulojen maksajia. Tukemalla yrityksiä valtio turvaa pidemmällä aikavälillä verotuloja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Suomen asemaa mielenkiintoisena investointikohteena, Lappi sanoo.
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 954 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-teema- ja elämyspuistot, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.