Helsingissä vapun juhlinta alkaa perinteisesti Havis Amandan patsaan lakituksella Kauppatorilla aattona kello 18
Tänä vuonna vappuaaton kunniatehtävästä vastaa 150 vuotta täyttävän Helsingin yliopiston oppilaskunnan (HYY) Mantan lakitustiimi. Mantan ympärillä roikkuu iltakuudelta 11 lakittajaa Helsingin yliopiston eri tiedekunnista, kertoo paikallinen uutisjulkaisu Helsingin Sanomat.
Kauppatori ja Esplanadin puisto alkaa olla täynnä hilpeää väkeä jo hyvissä ajoin ennen lakitusta. Mantan allaskin oli tänä vuonna suihkutettu täyteen vaahtoa.
Vanhemmat helsinkiläiset ehkä muistavat, kuinka vielä 1970-luvun alkupuolella Manta lakitettiin vasta keskellä yötä melkoisen sekasorron ja juopuneiden ähellyksen keskellä.
Helsingin Sanomien mukaan Havis Amanda on mukaan saanut vappulakkinsa jo lähes sadan vuoden ajan. Alunperin patsas lakitettiin luvattomasti, mutta sittemmin perinne vakiintui osaksi helsinkiläistä vapputraditiota.
Kun teoksen puista mallia sovitettiin paikalleen vuonna 1906, sai patsas lehdistöltä nimen Mamsell Helsingfors, kertoo puolestaan Yle.
Pian patsaan julkistamisen jälkeen syyskuun 20. päivä 1908 ruotsinkielinen lehdistö otti Havis Amanda -nimen käyttöön, mutta suomalaiseen suuhun sopivat paremmin nimet Kaivo-Manta, Haaviston Manta, Manta, Neiti Helsinki ja Merenneito.
Syys-lokakuun vaihteessa patsaan takia roihahti kulttuurikiista. Suomenmieliset eli fennomaanit pitivät Ylen mukaan suihkulähdettä epäkansallisena ja vieraana. Teokseen oltaisiin toivottu mielummin elementtejä Kalevalasta tai Suomen luonnosta. Ruotsinkielinen sivistyneistö puolestaan näki Havis Amandan osana eurooppalaista modernia kulttuuria, jota nuori Helsinki kipeästi kaipasi.
Työväenliike piti patsasta tuhlauksena. Työmies-lehdessä kirjoitettiin, että 80 000 markan summalla olisi voinut pelastaa monta Helsingin neitosta vankilasta ja vaivaistalosta.
– Nyt saavat Kappelissakin istujat katsella alastonta naista – lehmämäistä löntteröä tosin, ja rumassa asennossa, reiden juurta kynsimässä. Mutta juopuneen silmään se silti voi olla ihana nähdä, koska sitä heidän lehdissään niin monumentaaliseksi kehutaan, Työmiehessä kirjoitettiin Ylen mukaan 22. syyskuuta 1908.
Suomalaisen Seuran naisjärjestön aktivisti Lucina Hagman puolestaan kirjoitti lehdistölle lähettämässään tiedotteessaan yleisen ja voimakkaan mielipiteen vaativan loukkaavan patsaan poistamista.
– Ensinnäkin emme voi ymmärtää kuinka tuon kuvan veistäjä on niin vähän tuntenut suomalaista kansaa, että hän on juljennut tarjota pääkaupunkimme kauppatorille pystytettäväksi veistämänsä naisenkuvan, jonka muodot, asento ja viitteet puhuvat törkyä ja haureellisuutta, hän totesi tiedotteessaan.
Teoksen luoja, kuvanveistäjä Ville Vallgren puolustautui lähettämällä 17. lokakuuta suomalaiselle lehdistölle avoimen kirjeen, missä hän ihmetteli, mistä syystä hänen suihkukaivonsa on voinut nostaa niin suuren myrskyn.
– Jotain epäsiveellistä voivat nähdä siinä ainoastaan ne, jotka ovat niin alhaisella ja raakamaisella kannalla, että mielestään alastomuus on epäsiveellistä, Vallgren kirjoitti Ylen mukaan.
Hän arveli, että suomalaiselta suurelta yleisöltä puuttuu täysin humaaninen, vaistomainen tai perinnäinen kulttuuri, vaikka itsensä sivistyneiksi mieltävät.